Sikalan hygieniaan ja siivoukseen kannattaa satsata
Tuotantosairauksia aiheuttavat sikaloissa yleisesti esiintyvät taudinaiheuttajat ja tuotantosairauksilla on taipumus nousta esille etenkin intensiivisessä tuotannossa. Tuotantosairauksien taustalla on monia syitä, sillä taudin ilmenemiseen vaikuttavat taudinaiheuttajan lisäksi eläin ja sen perimä sekä ympäristö, jossa eläintä pidetään. Tuotantosairaudet aiheuttavat merkittäviä kustannuksia, ja lisäävät antibioottien käyttötarvetta sekä kotieläintuotannon ympäristörasitusta.
Tuotantosairaudet aiheuttavat esiintyessään merkittäviä taloudellisia kustannuksia, joidenkin arvioiden mukaan jopa 30–40 euron tappiot sikaa kohti. Ne heikentävät sikalan tuottavuutta ja tuotosta, lisäävät antibioottien käyttötarvetta ja kotieläintuotannon ympäristörasitusta.
PROHEALTH-hanke selvitti tuotantosairauksien hallintaa lihasikojen tuotannossa. KMVET-lehden numerossa 4/2018 on kerrottu muun muassa hankkeessa tehdystä tautisuojauskyselystä. Hankkeen tuloksia esiteltiin Belgiassa marraskuun lopussa järjestetyssä hankeseminaarissa.
Kuluttaja kaipaa tautien ennaltaehkäisyä
Hyvä hygienia on olennainen osa tautien ennaltaehkäisyä. Jos sikalaa ei siivota kunnolla päivittäin, sikalaan kertyy orgaanista ainesta, kuten lantaa ja rehua. Tämä on oiva kasvualusta muun muassa erilaisille mikrobeille, homeille, hiivoille ja endotoksiineille, joiden on todettu lisäävän hengitystie- ja ruoansulatussairauksien riskiä.
Sikalan ilmanlaatukin voi heikentyä, kun ilmaan vapautuu muun muassa ammoniakkia, rikkivetyä ja pölyä. Nämä puolestaan kasvattavat niin sikojen kuin sikalan työntekijöidenkin sairastumisriskiä. Esimerkiksi hengitystiesairauksien esiintyvyys voi lisääntyä ja sikojen päiväkasvu heikentyä.
Kotieläinalan toimijat ja asiantuntijat painottavat monesti sairauksia ennaltaehkäisevän työn merkitystä. Tämä on myös kuluttajien mieleen, sillä valtaosa kansalaisista pitää parempana vaihtoehtona panostaa tautien ennaltaehkäisyyn, jotta tarve hoitaa itse tauteja olisi pienempi.
Tämä ilmeni Beth Clarkin vetämässä kyselytutkimuksessa, jossa viidessä eri maassa selvitettiin väestön näkemyksiä erilaisista keinoista hallita (ennaltaehkäistä, vähentää, hävittää) tuotantosairauksia. Sekä hygienian ja tautisuojauksen parantaminen että ilmanvaihdon hallinnan kohentaminen olivat niiden keinojen joukossa, joita kuluttajat pitivät hyväksyttävimpinä. Sen sijaan ennaltaehkäisevä eläinten lääkitys, jota voisi olla esimerkiksi pääosin terveen sikaryhmän massalääkitys, ei ollut kuluttajien mielestä hyväksyttävää.
Huono hygienia, huono kasvu
Ranskalainen tutkimusryhmä selvitti lihasikalan siivouksen ja hygienian merkitystä haastekokeella. Lihasikoja pidettiin kuuden viikon ajan joko puhtaassa tai likaisessa osastossa (’haastejakso’).
Likaisen osaston karsinoita ei siivottu päivittäin eikä osastoa pesty edellisen partian jälkeen. Myös ilmanvaihdon tehoa laskettiin ja tautisuojaus oli puutteellinen. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tautisulkua ei käytetty ja eikä vaatteita vaihdettu sikalaan tultaessa. Tautihaastejakson jälkeen molempien ryhmien sikoja pidettiin vielä kuusi viikkoa puhtaissa karsinoissa (’toipumisjakso’).
Ensimmäisen kuuden viikon jälkeen likaisen ryhmän sikojen keskipaino oli useita kiloja alempi kuin puhtaan osaston sikojen paino. Toipumisjakson jälkeenkin likaisen ryhmän siat olivat selvästi kevyempiä kuin puhtaan ryhmän siat.
Likaisen ryhmän siat myös söivät vähemmän. Tämä on odotettua, sillä hyvin kasvava sika myös syö yleensä enemmän.
Tuotetun lihamäärän ero oli keskimäärin runsaat 20 prosenttia ja rehuhyötysuhdekin oli merkittävästi heikompi likaisen kuin puhtaan ryhmän sioilla. Likaisen osaston sioilla oli myös selvästi enemmän merkkejä tulehduksista ja hengitystiesairauksista. Osa erosta johtuikin siitä, että nimenomaan sairaat siat jäivät kasvussa jälkeen muista sioista.
Luonnonvarakeskuksessa arvioimme, mitä nämä tulokset tarkoittavat taloudellisesti. Likaisen osaston sikojen taloudellinen tuotto oli laskennassa käytetyistä hintasuhteista riippuen 15–23 euroa lihasikaa kohti pienempi kuin puhtaan osaston tuotto.
Osasto tuotti vuodessa vähemmän parttioita, osaston tyhjennys kesti pidempään ja sikojen painohajonta oli suurempi likaisessa kuin puhtaassa osastossa. Haastekoe osoittikin, että hyvä hygienia paitsi parantaa sikojen terveyttä ja lisää tuotosta, myös hyödyttää tuottajaa taloudellisesti.
Teksti: Jarkko Niemi
Kuva: Pirjo Mälkiä
Lue koko juttu KMVETin numerosta 1/2019.