Sikalaan helpotusta helteillä
Erityisesti tiineet ja imettävät emakot kärsivät helteistä. Lämpöstressin vähentämiseen on keinoja, jotka helpottavat myös hoitajien työtä.
Alituvan tilan välikasvattamorakennuksessa ei epätavallisen viileänä toukokuun alun päivänä ole helteestä tietoakaan. Pikkupossujen kunnon päälle ei tavanomainen suomalainen kesäsää edes kävisi, mutta kuvausta varten ilmassa leijailee utuinen, osaston ilmaa viilentävä vesisuihku.
Alituvan tilan välikasvattamorakennuksessa on kombidiffuusioilmanvaihto. Tanskassa niitä on tilan isännän Aki Alituvan mukaan asennettu sikatiloille vuosikymmeniä.
”Suomen ilmastossahan liika lämpö ei yhdeksän kuukauden aikana oikeastaan ole edes ongelma. Viilennystä ei sikaloihinkaan ole pidetty tarpeellisena investointina,” Alitupa sanoo.
Ilmastomuutoksen myötä hellekausien määrä ja kesto on kuitenkin jo lisääntynyt. Viilennystä ja jäähdytystä kaivataan niin ihmisten kuin eläintenkin asumuksiin.
Kiinteistöissä liikalämpöä yritetään hillitä monin keinoin. Vanhempiin asuntoihin ja toimistotiloihin ostetaan nykyisin lämpiminä kesinä niin paljon ilmaa liikuttavia puhaltimia, siirrettäviä jäähdytyslaitteita ja ilmalämpöpumppuja, että laitteet loppuvat kesken myymälöistä.
Kiinteistöissä, joissa maalämpö otetaan energiakaivoista, on järkevä ottaa käyttöön edullinen lämmönkeruuputkiston viileää nestettä hyödyntävä vapaajäähdytys. Tilaa voidaan viilentää lattian kautta, ilmanvaihtokojeen tai jäähdytyspalkkien avulla tai puhallinkonvektoreilla.
Kätevä kombidiffuusiojärjestelmä
Sikalarakennuksissa on oltava tehokas, jollakin tavalla toimiva ilmanvaihto, mutta varsinaista ilmastointia suomalaisiin sikaloihin ei ainakaan toistaiseksi ole tarvinnut asentaa.
Ilmastoinnilla tarkoitetaan rakennuksen sisäilman käsittelyä koneellisesti tavalla tai toisella, esimerkiksi viilentämällä, kuivattamalla tai kosteuttamalla. Erilaisia lämpöstressiä helpottavia olosuhdehallintamenetelmiä käytössä kuitenkin jo on.
Alituvan tilan sikalarakennusten kombidiffuusioilmanvaihto perustuu Alituvan oman yrityksensä kautta maahan tuomaan Veng Systems -ilmanvaihtojärjestelmään.
Alituvan tilan modernissa 4 600 neliön välikasvattamossa on 37 osastoa. Tila tuottaa nykyisin noin 45 000 porsasta, kun luku parhaimmillaan oli 60 000.
Alitupa sanoo, ettei eläinmäärää ole toistaiseksi ollut järkevä nostaa, kun porsaita on Suomessa muutenkin liikaa ja viljaraaka-ainetta vähän.
Välikasvatusporsailla tulee Alituvan mukaan olla vedoton korvausilma, jotta säästytään hännänpurennalta tai muilta lieveilmiöiltä. Tilan välikasvattamorakennuksessa on siksi diffuusikatto, jonka läpi korvausilma saadaan vedottomasti.
Katolla on myös korvausilmaluukut, joiden avulla kesällä otetaan viileämpää ilmaa, jolla porsaita ohjataan makaamaan oikeaa paikkaan, katoksen alle.
Ilmaa viilentää lisää jo jutun alussa mainittu hienojakoinen, suuttimista suihkuava 6–7 asteinen vesisuihku, jota ilmavirta ohjaa katokseen päin.
”Se viilentää osaston ilmaa toki vain pari astetta, mutta kosteuden noustessa viilentävä vaikutus tuntuu iholla suuremmalta”, Alitupa huomauttaa.
Järjestelmä tuottaa pumppuyksikön avulla vesisuihkua hieman kuin painepesuri, mutta toki pienemmällä, noin 50–60 barin paineella.
Ihmeisiin korkeapainesuihku ei ilman viilentämisessä pysty. Kesällä ongelmia tuottaa kuuma korvausilma, tulee se sitten tuloilmakaton kautta tai korvausilmaluukuista.
Alituvan sikalasaneerauksia tekevän Plus-henkilöstö -yrityksen eräällä asiakastilalla kokeillaankin Suomessa erikoislaatuista eristysratkaisua lämpöongelman selättämiseksi.
”Tumman peltipinnan alla lämpötila voi välikatossa nousta kesällä jopa 50–60 asteeseen. Peltikaton alle asennetaan lisälämmöneristeeksi noin 50 millimetriä paksu uretaanipeltielementti.
Hollannissa ruiskutettua uretaania on jo pitkään käytetty katoilla eristeenä”, Alitupa kertoo.
Emakoille erityisen tärkeä
Alitupa sanoo, että viilennys erityisen tärkeä suuremmille eläimille.
”Välikasvatusporsaalle ilman viilennys ei ole absoluuttinen pakko, mutta porsitusosastolla se on ilman muuta tärkeä asia. Kun emakoilla ei ole lämpöstressiä, ne syövät paremmin, eivät laihdu niin pahasti ja luovuttavat paremmin maitoa.”
Kesällä tilalle valmistuu 2 100 neliön vapaaporsitussikalan laajennus, johon tulee 192 vapaaporsituspaikkaa lisää. Siellä Veng Systems pääsee oikeuksiinsa.
”Pieni porsas tarvitsee lämpöä 33–34 astetta, kun emakko taas haluaa olla 16–17 asteessa. Vapaaporsituksessa kahden eri olosuhteen vaaliminen on erityisen tärkeää.”
Alituvan tilan sikalarakennuksissa on lietelannan jäähdytys. Niben maalämpöpumpuilla lietekuiluista talteen otettu lämpö käytetään ensisijaisesti lattialämmityksiin.
Kostutusjärjestelmä on Alituvan tilalla käytössä ympäri vuoden.
”Kostutamme ensin osaston ja laitamme sitten pesurobotin yöksi sitä pesemään. Seuraavana päivänä ihminen viimeistelee puhdistuksen. Se on hyvin kustannustehokas tapa, koska järjestelmä kuluttaa vettä vähemmän.”, Alitupa sanoo.
Alitupa tuo yrityksensä kautta maahan myös tanskalaista Wash Power -pesurobottia, joka on hänen mukaansa todella helppokäyttöinen ja poistaa osastojen pesuajasta jopa 70 prosenttia. ◻
Kirjoittaja on rakentamiseen ja energiatehokkuuteen erikoistunut vapaa toimittaja.
Lietteen jäähdytyksellä suuri merkitys
Ari ja Liisa Alho tuottavat vapaasti porsittuja sikoja Alhofarmilla Etelä-Pohjanmaalla Kurikan Jurvassa. Porsaita menee myyntiin 32–33 000 vuosittain.
Alhon tilan kolme vuotta sitten valmistuneessa, 2 600 neliömetrin kokoisessa vapaaporsittamossa on lietekuilujen jäähdytysjärjestelmä. Lietteen jäähdyttämistä vaadittiin aikanaan ympäristöluvassa.
Tilan lietekuilujen jäähdytysjärjestelmään kuuluu kaksi erillistä lämpöpumppua. Toinen niistä on tulistusmallinen Lämpöässä Eli 60, jonka rinnalla on 2 000 litran välipohjallinen tulistusvaraaja ja toinen tulistusmallinen Lämpöässä Emi 22, jonka rinnalla on 750 litran välipohjallinen tulistusvaraaja.
Lietekuiluista talteen otettua lämpöä hyödynnetään tilojen lämmittämiseen. Kesällä lämpöä tarvitaan vain juuri syntyneille porsaille, joten ylimääräistä lämpöä poistetaan loppukesästä myös viljakuivaamon kautta.
Vapaaporsitusratkaisua tilalle suunnitellessaan Alhot tekivät paljon selvitystyötä, sillä vastaavia ei Suomessa vielä oikein ollut. He paneutuivat erityisesti keinoihin luoda sekä eläimille että niiden hoitajille parhaat mahdolliset olosuhteet.
Lämmöntalteenotto lietelannasta kuitenkin tehtiin, koska viranomaismääräyksissä edellytettiin.
”Emme osanneet odottaa, miten suuri vaikutus silläkin lopulta olisi”, Ari Alho sanoo.
Vapaaporsittamissa emakoille ja porsaille on voitava luoda ideaaliset, erilaiset olosuhteet siten, että porsaat haluaisivat vain käydä emakon luona syömässä. Lämpötila on siinä olennaisen tärkeä.
Alho sanoo, että jo lietteen jäähdyttäminen laskee osastojen lämpötilaa kesäaikana. Korvausilma tuodaan vapaaporsittamoon kesäaikaan alakautta omaa ilmakanavistoa pitkin suoraan emakon makuualueelle.
Jokaiseen karsinaan, emakon ruokintakaukalon viereen tulee suora, lattian läpi nouseva 160 millimetrinen putki.
”Alakautta tuleva ilma on aina kylmempää kuin yläkautta tuleva, myös hyvin kuumina kesäpäivinä. Kylmä ilma laskeutuu lämmintä painavampana alaspäin emakon lattian alueelle,” Alho kertaa fysiikan lakeja.
Korvausilman otto on rakennuksen itäsivulla. Paras sijainti pohjoissivu ei käynyt päinsä, sillä siellä oli muita rakennuksia edessä.
Alhon mukaan lieteen jäähdytyksen ja korvausilmaratkaisun avulla porsituksen yleislämpötilaa on saatu laskettua noin viisi astetta.
Vapaaporsitukseen siirtyminen ja uusi sikalarakennus ovat olleet Alhoille mullistava muutos entiseen. Kaikki parannukset ovat olleet suurempia, kuin tilalliset olisivat uskaltaneet toivoakaan.
Emakot syövät ja porsivat paremmin viileässä.
”Ennen loppuimetysvaiheessa oli hyvin yleistä, että ehkä jopa puolella oli ruokintakäyrällä miinusta, nyt puolella emakoista on plussaa ja ruokakäyrä menee vielä ylemmäs kuin aikaisemmin.”
”On paljon mukavampi työskennellä itsekin, kun sisäilma on viileämpää. Työntekijöillekään porsituksessa työskentely ei enää ole pakkopullaa”, Alho painottaa.
Isäntä suosittelee vapaaporsitusta jokaiselle, kuten vanhoja porsitushäkkejä poismyydessään ostajalle: ”Kysyin, että ootteko nyt ihan varmoja, että haluatte vielä investoida tällaisiin, meillä olisi kokemusta muunlaisestakin toiminnasta.”
Tilalla on edessä välikasvattamon laajennus aikaisintaan syksyllä, mikäli tämän vuoden viljasato onnistuu. Se toisi tilalle noin 2 000 paikkaa lisää nykyisen rakennuksen yhteyteen. Myös välikasvattamoon tulee lietteen jäähdytys. DL
Viileää energiakaivosta
Pyhäjoen Yppärissä, Tomi ja Juha Pirkolan sukutilalla uudemmassa sikalarakennuksessa on käytössä lietelannanjäähdytys maalämpöpumpuilla. Kerroimme järjestelmästä tarkemmin KMVET 5/2021 -lehdessä.
Pirkolan tilan sikalarakennuksen lämpöpumppujärjestelmän sydän on Lämpöässä Emi 43-maalämpöpumppu. Varaaja on kahdella suurella 2XLK60 käyttövesikierukalla varustettu TV 1000 -tulistusvaraaja.
Pirkolan tilalla lämpöä hyödynnetään paitsi porsaille, myös tilojen, rehustamon sekä pesuveden lämmittämiseen. Koska lietelannasta ei saada riittävästi lämpöä talteen kaikkeen tarpeeseen ympäri vuoden, järjestelmään kuuluu myös kaksi 300 metrin syvyistä energiakaivoa. Myös ylimääräinen lietteestä talteen otettu energia siirretään kaivoihin.
Energiakaivoista voitaisiin tilalla hyödyntää myös vapaajäähdytys, kuten esimerkiksi toimisto- tai asuntorakennuksissa jo yleisesti tehdään.
”Noin 300 metrin syvyisestä energiakaivosta saadaan 20 kilowatin viilennysteho. Kahdesta 300 metriä syvästä kaivosta olisi saatavissa hetkellisesti jopa 40–50 kilowatin viilennysteho. Se riittää jo suureenkin kotieläinrakennukseen”, Oilon Lämpöässän myyntipäällikkö Antero Mäkitalo laskee.
Pirkolan sikalarakennukseen viilennys olisi mahdollista toteuttaa helposti ja kohtuullisin kustannuksin myöhemminkin.
Viilennystä varten tarvittaisiin puhallinpattereita, kiertovesipumppu ja energiakaivoilta maksimissaan +10 asteista liuosta puhallinpattereille johtavat, eristetyt putket.
”Viilennys on edullista, sillä liuoksen kierrättämiseen riittää kiertovesipumppu. Lämpöpumpun kompressoria ei tarvita, mutta sen ohjausta järjestelmässä voidaan hyödyntää”, Mäkitalo kertoo.
Viilennyksen toteuttaminen jälkikäteenkään ei ole kallis projekti. Putkitus maan pinnalle kaivosta on jo valmiina. Mäkitalo sanoo, että kustannukset voisivat olla, toki sikalan koosta riippuen 10–20 000 euron luokkaa. DL
Sikasuihkut ohjaavat
Kalustevalmistaja Pellon Groupin valikoimassa on sikalaan suunniteltu suihku. Sikasuihkua käytetään porsaiden opettamiseen sisäsiisteiksi lihasikalaan saapuessa. Porsaat valitsevat luonnostaan makuupaikakseen karsinan kuivimman alueen. Kun karsinan ritiläosaa kastellaan oppii porsaat makaamaan muualla karsinassa ja ulostamaan ritiläosaan.
Suihku helpottaa myös osastojen pesua. Kastelujärjestelmä ohjataan liottamaan pestävää osastoa muutaman tunnin välein vuorokaudeksi tai kahdeksi. Pinttyneet ja kuivaneet likakerrokset irtoavat painepesurilla pestäessä liotuksen jälkeen huomattavasti helpommin.
Järjestelmä helpottaa myös lämpöstressiä. Kun sumutustiheyttä nostetaan kasteluun verrattuna, ilman kosteus kasvaa ja se sitoo itseensä lämpöä. Siat voivat myös kastella itseään. Kostunut iho luovuttaa kuivuessaan lämpöä ilmaan, jolloin sian ruumiinlämpö laskee.
Toinen, hinta-laatusuhteelta edullinen vaihtoehto on mansikan tihkukastelujärjerjestelmästä modifioitu suihku. Siinä mansikan tihkukasteluletku kiinnitetään ritilöiden päälle kahteen vaijeriin. Kysymyksessä ei ole varsinainen viilennys vaan sikasuihkun tapaan toimiva kustannustehokas olosuhdehallintajärjestelmä.
Tihkukastelu ohjaa eläinten makuukäyttäytymistä. Kuumalla ilmalla ritilän päällä tuntuisi viileämmältä, mutta kastelu ohjaa eläimiä kiinteälle lattialle ja nurkassa sijaitsevalle kuivikkeelle.
Mansikoiden tihkukasteluletkusta tippuu vettä muutaman minuutin kerrallaan. Koska vesi tulee tipoittain, veden kulutus pysyy maltillisena eikä osastojen ilmankosteuskaan kohoa liikaa. DL
Sika kärsii helteistä muita tuotantoeläimiä enemmän
Ihmiseen, koiraan tai muihin tuotantoeläimiin verrattuna sian lämmönsäätelykyky on surkea. Sillä on hikirauhasia ainoastaan kärsässä. Siat kärsivätkin helposti lämpöstressistä. Ne eivät voi kertoa, että nyt on liian kuuma. Sian läähätys ei helpota oloa yhtä tehokkaasti kuin koiran läähätys tekee.
Siat voivat säädellä ruumiinlämpöään vain käyttäytymisellään. Ryhmässä pidettävistä eläimistä, kuten lihasioista, liian korkean lämpötilan näkee heti.
”Jos lämpötila on hyvä, ne ovat löyhästi kiinni toisissaan. Ripotellen pitkin karsinaa makaavat siat tarkoittaa, että sisälämpötila on liian korkea”, tiivistää eläinten hyvinvointitieteen professori Anna Valros Helsingin yliopistosta.
Tukalan kuumalla sian on päästävä viilentämään ihonsa.
”Ulkona sika menisi puhtaaseen veteen tai mutaan”, Helsingin yliopiston sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Mari Heinonen kertoo.
Sika ei siistinä eläimenä mielellään kieri omassa ulosteessaan tai virtsassaan, mutta tekee sen, jos muuta mahdollisuutta viilentymiseen ei ole.
Helteillä sikalan puhtaanapito vaikeutuu, jos eläimiä ja tilaa ei pystytä pitämään sopivan viileänä.
Sikojen lämpöstressin vaikutuksia on tutkittu Suomea lämpimämmissä maissa. Mari Heinonen sanoo, ettei Suomessa vielä ole hänen tietääkseen käynnissä aktiivista tutkimusta sikojen lämpöstressistä.
”Ongelma on ollut meillä vielä kohtuullisen pieni, mutta viime vuosina asia on ollut enemmän esillä.”
Kuumalla eläimet juovat enemmän, mutta syövät huonosti. Imettävät emakot tuottavat vähemmän maitoa ja laihtuvat. Porsaat kasvavat huonommin.
Lämpöstressin on tutkimuksissa havaittu aiheuttavan eläinten lisääntymishäiriöitä, lisäävän kuolleisuutta, hidastavan kasvunopeutta ja johtavan siten merkittäviinkin taloudellisiin menetyksiin.
Mari Heinonen kertoo, että porsailla normaali ruumiinlämpötila on noin 39–40 astetta ja emakolla 38–39 astetta, imettävillä emakolla jonkun verran korkeampi. Porsaat ja aikuiset siat kuitenkin viihtyvät aivan erilaisissa lämpötilaolosuhteissa. Heinosen mukaan emakoille sopiva lämpötila on 10–20 astetta.
”Ne voivat periaatteessa olla selvästi viileämmässäkin, mutta kylmässä ilmassa ne käyttävät rehun energiaa lämmöntuotantoon.”
Anna Valros on viime aikoina pohtinut paljon nimenomaan sikojen optimaallisten lämpö-olosuhteiden toteuttamista vapaaporsitussikaloissa.
”Pikkuporsaiden vedottomalla nukkuma-alueella saisi olla noin 30 astetta. Kesällä se on helppo toteuttaa, mutta emakon pitäisi saada olla alle 20 asteessa.”
Sekä Mari Heinonen että Anna Valros sanovat, että mikäli hellejaksot pitenevät, jonkinlaista viilennystä tuotantorakennuksiin joudutaan harkitsemaan entistä enemmän.
Erilaisen viilennysratkaisut tulevat varmasti jatkossa yleistymään Suomessakin, sillä ne eivät vaikuta vain eläinten hyvinvointiin vaan myös siihen, miten paljon ja minkälaisia porsaita saadaan tuotettua.
”Vaikkakaan iImalämpöpumppuja ei kyllä näillä lihahinnoilla sikaloihin voida kustantaa”, Mari Heinonen huomauttaa. DL