Sika-alalla edessään iso haaste
Uusi eläinten hyvinvointilaki tulee voimaan ensi vuoden alusta.
Laissa kielletään uusien parsinavetoiden ja kiinteärakenteisten porsitushäkkien rakentaminen ensi vuoden alusta lähtien.
Tiineytyshäkkien pitkäaikaisesta käytöstä luovutaan vuoteen 2035 mennessä. Toiminnassa olevissa parsinavetoissa lypsylehmien ulkoilua lisätään pidentämällä jaloitteluvelvoitetta aiemmasta 60 päivästä 90 päivään vuodessa. Jatkossa investointitukea myönnetään vain sellaisten pihattojen rakentamiseen, joiden yhteydessä on jaloittelutarha tai laidun.
Porsaiden kirurginen kastraatio kielletään vuoden 2035 alusta alkaen. Lain tultua voimaan kastraation yhteydessä on käytettävä tulehduskipulääkitystä, ja vuoden 2027 alusta alkaen lisäksi paikallispuudutusta.
Uudistunut lainsäädäntö asettaa mittavat haasteet koko kotieläintuotannolle, erityisesti sikataloudelle.
Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä pohtii, miten kastrointikielto pystytään toteuttamaan käytännössä. Tulehduskipulääkkeiden käyttö on jo nyt arkipäivää, mutta paikallispuudutuksen antaminen vaatii koulutusta ja tuo uuden kustannuserän.
Suurin haaste on varsinainen kielto. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi eli immunologinen kastraatio tai karjuen kasvatus. Molemmista on kokemuksia Euroopasta, mutta kumpikaan ei ole ideaali ratkaisu. Teurastamot pelkäävät, että sianlihan vienti hankaloituu, ja että kielto aiheuttaa merkittävän kustannuspaineen muutenkin kovassa kilpailussa olevalle tuotannolle.
Suomen tekemä linjaus tulisi saada mahdollisimman pian EU-tason säädökseksi, jotta kilpailutilanne säilyisi edes hieman oikeudenmukaisena. Porsaiden häntien typistyskielto on ikävä esimerkki siitä, miten EU:ssa osa noudattaa sääntöjä ja toiset kirjaimellisesti käyttävät hyväkseen sääntöjen porsaanreikiä.
Hallitusohjelma linjaa varmasti maataloudesta
KMVET 2/2023 lähti painoon juuri ennen vaaleja, mutta lehden ilmestyessä vaalitulos on jo selvillä.
Oli hallituksen kokoonpano mikä tahansa, hallitusohjelmassa on pakko linjata kantoja maataloustuotantoon. Hyvän selkärangan tälle antaa juuri ennen vaaleja luovutettu parlamentaarisen arviointiryhmän loppuraportti, joka oli harvinaista kyllä yksimielinen.
Loppuraportin mukaan työryhmä on yksimielisesti priorisoinut edistettäviksi tavoitteiksi elintarvikeketjun toimintaedellytysten parantamisen, ruuantuottajien aseman parantamisen elintarvikeketjussa sekä huoltovarmuuden ja alkutuotannon pitkän aikavälin toimintaedellytysten varmistamisen.
Olennaista on, että työryhmässä olivat mukana kaikki eduskuntaryhmät eli myös vasemmisto ja vihreät tukivat tätä linjausta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja elintarvikkeiden raju hinnannousu on herättänyt kaikki. Huoltovarmuus on noussut paljon suurempaan rooliin kuin vielä muutama vuosi sitten. Huoltovarmuuskeskus nosti viljojen varmuusvarastot 6 kuukauden tarpeesta noin 9 kuukauden tarpeeseen ripeästi. Nyt myös ymmärretään, että ns. nahan alla olevat varmuusvarastot eli elävät eläimet ja erityisesti naudat ovat tärkeä osa huoltovarmuutta.