Paijan lihasiat kasvavat navetasta muokatussa pihattosikalassa
Mitä tehdä, kun vanha sikala on tiensä päässä? Tätä pohtivat urjalalaiset Paijat pari vuotta sitten ja päätyivät rakentamaan uuden lihasikalan, jossa keskiössä on sikojen ja yrittäjien hyvinvointi. Mallia pihattosikalan toimivuudesta haettiin Tanskan luomusikaloista sikapraktiikkaan perehtyneiden eläinlääkäreiden kanssa. Uusi pihattosikala on herättänyt paljon kiinnostusta. Se palkittiin myös Eläinlääkäriliiton vuoden 2018 hyvinvointipalkinnolla. Pihattosikala oli investointina kalliimpi kuin tavanomainen, mutta pariskunta on tyytyväinen ratkaisuunsa.
Uuden, Suomen mittakaavassa harvinaisemman pihattosikalan ideana on tarjota porsaille mahdollisimman vapaat kasvatusolosuhteet. Henna ja Juha Paijan siat teurastetaan omassa tilateurastamossa ja liha markkinoidaan suoramyyntinä Paijan Pihattopossun tuotemerkillä.
Vierailijat pääsevät näkemään sikoja sikalan päätyyn rakennetusta esittelytilasta, josta possujen touhuja voi seurata ikkunoiden läpi.
Enemmän tilaa kuin laki vaatii
Sikojen hyvinvointi ja ympäristöystävällinen tuotanto ovat Paijan tuotannossa perusarvoja, jotka on huomioitu tilan toiminnassa. Pihattosikala valmistui keväällä 2018, jolloin ensimmäiset porsaat saapuivat Tuomas ja Satu Levomäen vapaaporsitussikalasta uuteen pihattoon.
Possuja tulee sikalaan kolmen viikon välein. Lainsäädännön vaatimusten mukaan karsinaan mahtuisi 42–45 sikaa, mutta käytännössä 35 on osoittautunut hyväksi.
Sikalaan tullessaan porsaat tutustuvat uuteen kasvatusympäristöön ensimmäisen viikon ajan vastaanottokarsinassa ja ne saavat matolääkityksen. Tämän jälkeen siat siirretään kasvatuskarsinaan, missä ne kasvavat omana ryhmänään teuraskypsäksi saakka.
Seuraava siirto onkin sitten teuraskuljetukseen. Kuljetusmatka tilateurastamoon on noin 200 metriä.
”Siirtotyötä haluttiin helpottaa, ja siinä on myös onnistuttu”, Henna Paija toteaa.
Siat pääsevät vapaasti ulos
Possupihatto on täysin itse suunniteltu paikallisen rakennusinsinööri Juuso Mettäsen kanssa. Valmis pihattomalli löytyi nautapuolelta Vana-valmisnavetan mallistosta.
Sikala on suunniteltu 850 lihasialle ja tilaa on noin 2,2 neliötä sikaa kohti. Karsina koostuu neljästä toiminta-alueesta. Karsinan etuosassa on erillinen ritiläpohjainen ruokailualue, jossa sijaitsevat Schauerin Spotmix -vapaaruokin ja juomanipat.
Ruokailu-alueen jälkeen karsina jatkuu 20 senttiä matalampana, kiinteäpohjaisena makuu- ja oleskelualueena, jossa on olkipatja. Makuualueella on lattialämmitys. Karsinan loppuosassa on lantakäytävä, joka tyhjennetään noin 3–4 päivän välein.
Sikojen ulkoiluttaminen on mahdollista, koska jokaisesta karsinasta on ovi katettuun, betonipohjaiseen ulkotarhaan. Betonipohjaisessa ulkotarhassa on virtsankeräysputket, jotka ohjaavat nesteet lietesäiliöön.
Lietemäärän vähentäminen oli yksi uuden sikalan perustavoitteista. Aikaa ja energiaa ei haluttu enää käyttää lietteen ajoon. Kuivalantaan siirtyminen on vähentänyt lannanajoon kuluvaa aikaa, ja levitys saadaan nyt ostettua urakoitsijalta, mikä ei lietteellä onnistunut. Kuivalannalla on päästy myös kerran vuodessa, kasvukaudella tapahtuvaan levitykseen, joka on ympäristön ja lannoitehyödyn kannalta paras ratkaisu.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 6/2018.
Teksti: Kati Kastinen, kuva Henna Paija