Pääkirjoitus: Lypsylehmille kestävyyttä, terveyttä ja järkevästi liharotuja
Alkuvuonna julkisuudessa käyty keskustelu jauhelihapulasta on jo laantunut, mutta perusongelma ei ole kadonnut minnekään. Kotimainen naudanlihantuotanto ei pysty vastaamaan kulutuskysyntään.
Jos naudanlihantuotantoa halutaan lisätä, ei voivottelu auta, vaan tarvitaan koko ketjun toimia.
Tärkein kannuste naudanlihantuotannolle on luonnollisesti hinta eli tuottajahintaa on saatava paremmaksi. Tuottajahinta on noussut tämän vuoden aikana, mutta edelleen se on selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.
Toinen tärkeä tekijä on vasikan hinta eli liharoturisteytysvasikan hintaa suhteessa maitorotuiseen on nostettava. Tämä kannustaa lypsykarjatiloja suunnittelemaan entistä tarkemmin lypsykarjan uudistamista ja lisäämään liharotujen käyttöä silloin, kun vasikasta ei suunnitella lypsylehmää.
Jotta liharoturisteytysvasikoita syntyisi mahdollisimman paljon, pitää lypsylehmien kestävyyttä lisätä. Viime vuosina lehmien keskipoikimakertojen määrä on ilahduttavasti noussut, mutta edelleen on paljon parannettavaa. Mitä pidempi-ikäisiä ja terveempiä lehmiä on, sitä pienemmät ovat uudistuskustannukset, varsinkin kun hiehoille tarvittavia eläinpaikkoja voidaan vähentää.
Vasikkakuolleisuudesta keskustellaan edelleen liian vähän, varsinkin kun tarkkaa tilastotietoa vasikkakuolleisuudesta ei ole Suomessa saatavilla.
Erilaisten tutkimushankkeiden kautta on arvioitu, että Suomessa noin 4–5 prosenttia vasikoista kuolee ennen puolen vuoden ikää. Karkeasti laskien 10 000–12 000 vasikkaa menehtyy ennen kuin ne ovat tuottaneet mitään. Vasikkakuolleisuuden puolittaminen olisi merkittävä hyvinvointiteko, ja samalla se mahdollistaisi kotimaisen naudanlihan tuotannon kasvattamisen.
Sikatalous elää jatkuvan uhan alla
Afrikkalainen sikarutto on ollut eurooppalaisen ja suomalaisen sikatalouden uhkana kohta jo kaksikymmentä vuotta. Ensimmäinen tautitapaus Kaukasuksella löydetiin vuonna 2007 ja sen jälkeen tauti on levinnyt lähes koko läntiseen Eurooppaan. Tautia on ollut Euroopassa pääasiassa villisoissa, mutta ajoittain tautitapauksia on ollut myös tuotantosikaloissa.
Tällä hetkellä eniten huolta aiheuttavat Virossa neljässä suurtuotantosikalassa esiin tulleet tautitapaukset. Tautia on löydetty myös Atrian omistamasta sikalasta ja yhtiö on minimoinut liikenteen kyseiseltä tilalta. ASF:ää on löydetty myös enenevässä määrin Viron villisioista.
Virossa (ja Ruotsissa) villisikapopulaatiot ovat kasvaneet kestämättömän suuriksi, ja sama tilanne uhkaa myös Suomessa, varsinkin jos leudot talvet jatkuvat. Villisikojen metsästystä tulee tehostaa, mutta samalla metsästysturismia Suomesta Viroon pitää kontrolloida entistä tarkemmin. Suurin riski ASF:n tulosta Suomeen lienee edelleen huolimattoman elintarviketuonti.