Pääkirjoitus

ASF vaikuttaa vielä, mutta pelkkään Kiinan vientiin ei voi luottaa

Maailman sianlihakauppa ei ole koskaan kokenut sellaista myllerrystä, mitä viimeiset vajaa kolme vuotta ovat tarjonneet.

Afrikkalainen sikarutto ja sitä seurannut koronapandemia muuttivat rajusti tuotantomääriä ja kauppavirtoja. Poikkeuksellinen tilanne nosti hetkellisesti sianlihan hinnat harvinaisen korkealle varsinkin keskisessä Euroopassa, mutta notkahdus alaspäin tuli varsin nopeasti ja siihen olivat pääsyynä Saksan ASF-tapaukset.

Nyt tilanne on hieman rauhoittunut ja tuottajahintojen uskotaan pysyvän samoina tai jopa hieman nousevan loppuvuoden aikana.

Suomi ja monet muut EU-maat ovat lisänneet sianlihan vientiä Kiinaan ja muihin Aasian maihin voimakkaasti ASF-epidemian aikana.

Kiinan sianlihantuotanto on nopeasti elpymässä, mutta vielä tavaraa uppoaa Kiinan markkinoille. Tilanne ei kuitenkaan ole pysyvä ja oletusarvoisesti Kiinan oma tuotanto vastannee kysyntään viimeistään vuonna 2023. Kiina on väestörikas maa ja se voi yllättää myös toisella tavalla eli siellä kysyntä voi kasvaa erittäin rajusti, jos talous kasvaa vauhdilla.

Suomalaiset sikatalousyrittäjät ja lihanjalostajat eivät kuitenkaan saa tuudittautua Kiinan viennin varaan, vaan uusia markkinoita on haettava aktiivisesti. Kiinan viennin hiipuessa myyntikanavat on oltava auki vaihtoehtoisille markkinoille.

Kuuman ja kylmän taistelu

Suomessa kotieläinrakennuksen tekniset vaatimukset ovat ehkä kovimmat maailmassa. Meillä rakennusten pitää soveltua kylmiin pakkaskeleihin, lumikuormaan ja toisaalta myös kesäoloissa hellelukemiin. Hyvin harvassa kotieläimiä kasvattavassa maassa haasteet ovat yhtä isot.

Tilannetta ei helpota se, että meillä myös viranomaismääräykset muun muassa tilojen ja rakenteiden mitoitusten, vesien, lannan, ilmanvaihdon ja sähköjen suhteen ovat tarkkoja ja maailman mitassa tiukimpia.

Naudoilla kylmät ja puolilämpimät tilat ovat olleet kasvava trendi meilläkin jo pitkään, sillä naudat sopeutuvat hyvin viileään ja erityisesti maidontuotannossa optimaalinen lämpötila on hieman tutkimustuloksista riippuen 5–15 asteen välillä.

Sika- ja siipikarjataloudessa rakennusten oikea lämpötila ja ilmanvaihdon riittävyys ja varmuus ovat kriittisiä tekijöitä.

Ilmaston lämpeneminen lisää eläinten kokemaa lämpöstressiä meilläkin. Syksyisin ja talvisin vetenä tulevat sademäärät voivat kasvaa, joten sadevesien ohjaaminen ja piharakenteiden kantavuus ja pintamateriaalit ovat aiempaa tärkeämpiä.

Navetoissa potkuripuhaltimet ja viilennyssuihkut ovat tuttuja ja toimivia ratkaisuja ja molempia on teknisesti suhteellisen helppo lisätä olemassa oleviin rakennuksiin. Sikaloissa ja siipikarjarakennuksissa rakennuksen ja eläinten viilentäminen on hankalampaa ja kalliimpaa, mutta niihinkin löytyy ratkaisuja.

Myös ruokinnalla voidaan osaltaan vähentää lämpöstressiä.

Uusia kotieläinrakennuksia suunnitellessa kasvavat lämpökuormat kannattaa ottaa huomioon. Luonnollisen varjon ja vallitsevien tuulensuuntien hyödyntäminen rakennuspaikan valinnassa tuovat isot säästöt rakentamis- ja käyttökuluissa.