Mikrobilääkeresistenssi uhkaa yhteistä hyvinvointia

Tuotantoeläinten hyvinvoinnilla on lukuisia välillisiä kytköksiä koko maapalloa vaivaaviin viheliäisiin ongelmiin, kuten eläimistä ihmisiin tarttuviin zoonooseihin ja pandemioihin, luontokatoon ja ilmastonmuutokseen.

Selkein linkki tuotantoeläinten ja ihmisen hyvinvoinnin välillä on yhteinen terveytemme ja hyvinvointimme, joten ongelmista tässä mielessä läheisin on mikrobilääkkeiden käytön myötä kasvava bakteerien resistenssi. Mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen uhkaa sekä ihmisen että muiden eläinten terveyttä.

Mikrobilääkeresistenssi tappaa maailmassa vuosittain miljoonia ihmisiä, enemmän kuin esimerkiksi HIV tai malaria. Euroopassa arvioidaan yli 35 000 ihmisen kuolevan vuosittain mikrobilääkeresistenssin vuoksi. Se vaikuttaa myös eläimiin, sillä osa antibiooteista on ihmisille ja eläimille yhteisesti käytettäviä ja siten erityisen ongelmallisia resistenssin kasvun suhteen. Osa antibiooteista taas on varattu vain ihmisten käyttöön. Suomessa suurin osa tuotantoeläinten antibiooteista sannetaan eläimille yksilökohtaisesti. Eniten käytetty antibiootti tuotantoeläimille on penisilliini.

Lääkkeettömyys ei kerro hyvinvoinnista

Mikrobilääkkeiden käyttömäärä ei yleensä suoraan kerro eläinten hyvinvoinnin tilasta. Esimerkiksi suomalaisessa broilerituotannossa ei käytetä mikrobilääkkeitä tuotantopolven broilereille. Ihmisen kannalta asia on hyvä, mutta eläimen kannalta tarvetta lääkinnälle voi silti joskus olla, sillä myös hyvinvoiva eläin voi sairastua.

Ihmisen huostassa olevalla eläimellä on oikeus saada sairauteensa hoitoa, ja toisinaan eläimen sairastuessa eläinlääkärin määräämä oikea hoito sairaudesta toipumiseen ja eläimen hyvinvoinnin turvaamiseen on juuri mikrobilääke.

Ei ennaltaehkäisevästi

Ennaltaehkäisevä lääkintä, jossa mikrobilääkkeitä annetaan esimerkiksi rehun seassa kokonaisille eläinryhmille ilman, että niillä on eläinlääkärin toteamaa mikrobilääkkeen tarvetta, ei ole asianmukaista lääkkeidenkäyttöä.

Tällaisella käytöllä voidaan yrittää esimerkiksi paikata eläinten olosuhteiden tai hoidon puutteita, kuten eläintilojen ahtauden tai likaisuuden aiheuttamia ongelmia. Näissäkin tapauksissa on aina ensin pureuduttava ongelman juurisyihin ja vähennettävä eläinten kokemaa stressiä sekä parannettava eläinten olosuhteita ja hoitoa ennen lääkinnällisiin toimenpiteisiin turvautumista.

Miten välttää resistenssiä?

Viimeisen vuosikymmenen aikana eläinten mikrobilääkkeiden myynti EU:ssa on vähentynyt yli 40 prosenttia. Vuoden 2022 tammikuussa voimaan tulleella uudella EU-eläinlääkeasetuksella varmistetaan, että eläinlääkkeitä käytetään entistä paremmin, turvallisemmin ja vastuullisemmin.

Toimenpiteitä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi EU:ssa ovat esimerkiksi anti-bioottien ennaltaehkäisevän käytön kieltäminen eläinryhmille annettuna, kasvun edistämiseen tai sadon lisäämiseen käytettävien mikrobilääkkeiden laajennettu käyttökielto, mikrobilääkkeiden määräämiselle asetetut ehdot sekä jäsenvaltioiden velvollisuus kerätä tietoa mikrobilääkkeiden myynnistä ja niiden käytöstä eläinlajeittain.

Näillä toimenpiteillä tavoitellaan tuotantoeläinten ja kalankasvatuksen mikrobilääkkeiden kokonaismyynnin vähentämistä EU:ssa puoleen vuoteen 2030 mennessä.

Mikrobilääkeresistenssin ehkäisyssä eläinten hyvinvoinnin edistäminen on toimivaksi todettu keino. Euroopan komission koordinoima AMR One Health Network suosittelee, että eläintuottajia tuetaan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) avulla eläinten hyvinvoinnin edistämisessä, jotta resistenssiä voidaan ehkäistä tehokkaasti ja nopeasti.

Mikrobilääkeresistenssi ei tunne valtioiden rajoja. Sen vuoksi Euroopan unioniin tuotavien eläinten ja ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläinperäisten tuotteiden pitää noudattaa vaatimuksia, joiden mukaan niitä ei ole käsitelty sellaisilla mikrobilääkkeillä, jotka edistävät eläinten kasvua tai lisäävät satoa, eikä mikrobilääkkeillä, jotka EU on varannut vain ihmiskäyttöön.

Yhteinen hyvinvointi etusijalle

Yhteisen terveyden ja hyvinvoinnin käsite tarkoittaa, että ihmisten ja muiden eläinten hyvinvointi kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Hyvinvoinnin ja terveyden biologinen perusta on sama ihmisille ja muille eläimille lajista riippumatta.

Ympäristöstä huolehtiminen ja muiden eläinten ja ihmisen yhteisen hyvinvoinnin edistäminen pienentää sairastavuutta ja kuolleisuutta, vähentää mikrobilääkkeiden käytön tarvetta, edistää maailmanlaajuista ruokaturvaa ja sopeutumista muuttuviin oloihin.

Eläinten hyvinvoinnista onkin tärkeää huolehtia sekä ennaltaehkäisevästi että akuutin tilanteen tullen. ◻