Maitotilan kustannusten hallintaan uusi ohjekirja

Seinäjoen ammattikorkeakoulu on julkaissut uuden ja uudenlaisen ohjekirjan, joka on suunniteltu auttamaan maitotilayrittäjiä kehittämään kustannusten hallintaosaamistaan.

Kustannusten hallintaa tarkastellaan yleensä yksikkökustannusten kautta, mutta niiden luotettava määrittäminen on haastavaa välillisten, tuotannonhaaroille suoraan kohdistumattomien kustannusten suuren osuuden vuoksi.

Uudessa ohjekirjassa kustannusten hallintaa lähestytään yritystoiminnan suunnittelun ja kehittämisen näkökulmasta. Kustannusten hallinta on olennainen osa maitotilayrityksen johtamista. Kun kustannustietoisuus lisääntyy, kustannustehokkuutta voidaan tavoitella päämäärätietoisesti, mikä mahdollistaa kannattavuuden parantamisen.
Luotettavan tietojärjestelmän rooli suunnittelussa ja johtamisessa on keskeinen. Ulkoisen ja sisäisen laskentatoimen, tuotantoprosessien ja toimintaympäristön tietojen hyödyntäminen päätöksenteossa mahdollistaa tietoon perustuvat ratkaisut.
Strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkän, keskipitkän ja lyhyen aikavälin kustannusten hallintaosaamista. Pitkän aikavälin strategiset investoinnit vaikuttavat merkittävästi kustannuksiin ja määrittävät, missä laajuudessa kustannuksia voidaan hallita keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä.
Kun strategiset investoinnit on tehty, maitolitran tuotantokustannukseen voidaan vaikuttaa vain rajallisesti. Investointien ja rahoituksen huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen ovat maitotilayrityksen menestymisen kannalta keskeisiä. Rahoitusbudjetin avulla voidaan selvittää, onko uusi strategia rahoituksellisesti toteutettavissa. Investointimenot on maksettava niitä tehtäessä, mutta tulot kertyvät vuosien kuluessa.
Ohjekirja sisältää ohjeita ja esimerkkejä siitä, miten kustannuksiin voidaan vaikuttaa pitkällä, keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Työkalut, kuten suunnittelulaskelmat ja budjetit, auttavat maitotilayrittäjiä kustannusten hallinnassa ja päätöksenteossa.
Ohjekirjaluonnosta testattiin eli pilotoitiin ennen käyttöönottoa. Pilotoinnilla kerättiin tietoa ja maitotilayrittäjien kokemuksia siitä, miten luonnosta voidaan vielä parantaa, jotta ohjekirja palvelee maitotilayrittäjien tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla ja se soveltuu heidän käyttöönsä.
Pilotointiin osallistui viisi maitotilayrittäjää ja ohjekirjaluonnosta kehitettiin heidän toiveidensa mukaan. Ohjekirjaa pidettiin perusteellisena ja syvällisenä eikä vastaavaa ole aiemmin tehty. Sen myös koettiin auttavan maitotilayrittäjää kokonaisvaltaisessa kustannusten hallinnassa.
Ohjekirja on yhteistyön tulos. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on tehnyt pitkäjänteistä yhteistyötä maitotilayrittäjien lisäksi meijereiden ja Helsingin yliopiston taloustieteen osaston kanssa.