Lintuinfluenssasta on syytä huolestua

Lintuinfluenssa on zoonoosi, joka ei paljon suomalaisia huoleta, todettiin Helsingin Sanomien syyskuisessa jutussa. Muiden suomalaisten puolesta huolta kantavat varmasti ainakin turkistarhaajat, virustutkijat, turkiseläinten lopettamispäätöksiä tekevät viranomaiset ja lintuinfluenssan torjuntatoimiin osallistuvat.

Lintuinfluenssa leviää Suomessa luonnonvaraisissa linnuissa ja turkistarhoilla. Tautiin kuolleiden lintujen lisäksi epidemian uhreja ovat sadat tuhannet turkiseläimet ja toissa vuonna myös fasaanit, joita on määrätty lopetettaviksi taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Virus ei ole toistaiseksi tarttunut ihmiseen eikä siipikarjaan, mutta jos olosuhteet pysyvät otollisina, se on todennäköisesti vain ajan kysymys.

Tautia on esiintynyt kaikilla yleisimmin tarhatuilla turkiseläimillä eli siniketulla (naali), hopeaketulla ja niiden risteytyksillä sekä supikoiralla ja minkillä. Turkistarhoilla kaikki eläimet lopetetaan, jos virustartunta havaitaan; tähän mennessä eläimiä on määrätty lopetettavaksi jo 250 000. Eläinten omistajille maksetaan valtion varoista täyden arvon mukainen korvaus.

Lintuinfluenssaan sairastuneet turkiseläimet kärsivät muun muassa ripulista, kouristuksista ja hengitystieoireista, ja voivat vaipua horrostilaan tai kokea äkkikuoleman. Taudinpurkausten leviämisessä turkistiloilla on vaihtelua, eikä eläinten kuolleisuusprosenttia vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Lintuinfluenssatartunnoissa sairastuneiden eläinten hyvinvoinnin huomiointi on jäänyt vähemmälle, totesi apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin Sanomissa. Sairaat eläimet eivät jaksa syödä eivätkä liikkua, ja niillä voi olla hermosto-oireita. Toisaalta tartunnan saanut eläin saattaa olla oireetonkin.

Eläinten hyvinvoinnin edistäminen ehkäisee tautiriskejä

Ihmisten terveysongelmien ratkaisu edellyttää sitä, että jatkossa keskitytään yhä enemmän ihmisten ja eläinten väliseen vuorovaikutukseen ja niin luonnonvaraisten kuin kotieläinten hyvinvoinnin edistämiseen.

Eläimen pitkittynyt stressi heikentää hyvinvointia ja vastustuskykyä, jolloin eläin sairastuu ja levittää taudinaiheuttajia muihin. Stressialtistuksen välttäminen auttaa immuniteettia toimimaan. Kotieläinten stressiä ja sairastumista voi ennaltaehkäistä huolehtimalla, että eläinten tarpeet tyydyttyvät, ja että eläinten olosuhteet, resurssit ja hoito tukevat niiden hyvinvointia. Luonnonvaraisten eläinten luonnollisten elinympäristöjen säilyttäminen ja palauttaminen voi estää villieläimistä peräisin olevia taudinaiheuttajia leviämästä kotieläimiin ja ihmisiin. Luontokadon vastaiset toimet ovat tässä toimivia.

Tauti leviää linnuista nisäkkäisiin ja nisäkkäästä toiseen

Lintuinfluenssatilanne Suomessa on ainutlaatuinen, sillä muun Euroopan turkistarhoilla vastaavaa epidemiaa ei ole havaittu. Osasyynä tähän on suomalaisten turkistarhojen verrattain suuri määrä ja lähekkäinen sijainti Pohjanmaalla. Myös suuri osa luonnonvaraisten lintujen influenssatapauksista on todettu juuri Pohjanmaan turkistarha-alueilla.

Kaikilla tarhoilla ei ole Ruokaviraston mukaan ollut riittävää suojausta luonnonvaraisia lintuja vastaan. Lintujen ei pitäisi päästä kosketuksiin turkiseläinten ja niiden rehun kanssa. Turkistarhojen terveysturvallisuutta on nyt nopeasti parannettava. Valvontaeläinlääkärit tarkastavat Ruokaviraston määräyksestä kaikki Suomen turkistilat lintuinfluenssan varalta.

Viruksilla ei ole tapana jäädä staattisiksi, vaan ne kehittyvät ja muuntuvat ajan kanssa niille otollisissa olosuhteissa. Lintuinfluenssavirukset leviävät jo turkiseläimistä toisiin, ja havaitut mutaatiot viittaavat siihen, että virukset sopeutuvat nisäkkäisiin. Lintuinfluenssavirusten kiertäminen on pysäytettävä mahdollisimman nopeasti, sillä mitä kauemmin virukset kiertävät nisäkkäissä, sitä suurempi on virusten muuntumisen todennäköisyys.

Turkistarhauksessa piilee vakava riski, sillä muuntunut influenssavirus voi kehittyä turkiseläinpopulaatiossamme seuraavaksi pandemiaksi. Erityisen riskialtista on, jos ihmisten, sikojen ja lintujen flunssaviruksille alttiit näätäeläimet, etenkin turkistarhoilla tiiviisti elävät minkit, saavat yhtä aikaa linnun ja ihmisen influenssaviruksen. Virukset voivat tällöin yhdistyä herkästi ihmiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi, jolle meillä ei ole vastustuskykyä. Kaikki voitava mahdollisen pandemian torjumiseksi on tehtävä ihmisen, muiden nisäkkäiden ja lintujen kärsimyksen vähentämiseksi.

Afrikkalainen sikarutto lähestyy idästä ja lännestä

Afrikkalainen sikarutto (ASF) on vain sikojen tauti, mutta kolkuttelee paitsi Suomen itä- niin nyt myös länsirajaa. Ruotsin ensimmäinen sikaruttotapaus havaittiin syyskuussa Keski-Ruotsissa luonnonvaraisesta villisiasta, ja tautia on tavattu tuotantosioista jo monessa muussa Euroopan maassa. Sioille kärsimystä ja kuolemaa aiheuttava tauti on syytä saada pysäytettyä rajoillemme. ◻

Lue lisää:

Ajankohtainen tieto lintuinfluenssatilanteesta Ruokaviraston sivuilta

Ajankohtainen tieto afrikkalaisen sikaruton tilanteesta Ruokaviraston sivuilta

Eläinten hyvinvointi Suomessa III, Visaiset ongelmat ja eläinten hyvinvointi, Zoonoosit

HS 15.8.2023 Riski, joka toteutui rytinällä

HS 6.9.2023 Suomen linja

Zoonoosikeskus