Kotieläintilojen liepeillä runsaasti tauteja kantavia ja levittäviä piennisäkkäitä
Haittaeläinten omat taudinaiheuttajat ovat harvoin haitallisia tuotantoeläimille, mutta piennisäkkäät voivat toimia vaarallisten taudinaiheuttajien kantajina ja levittäjinä. Tautiriski koskee tuotantoeläinten lisäksi myös ihmisiä.
Syksyisin sisälle tuotantorakennuksiin pyrkivät jyrsijät aiheuttavat monenlaista harmia. Jyrsijät rikkovat rakenteita ja sotkevat paikkoja, mutta pahimmillaan piennisäkkäät saattavat kantaa myös ihmisten ja eläinten välillä leviäviä zoonoottisia bakteereita.
Luken ja Ruokaviraston Haittaeläin-hankkeessa maatiloilta pyydystetyistä piennisäkkäistä löydettiin useita eri bakteereita, jotka voivat aiheuttaa tauteja myös ihmisille. Yleisimpiä löydöksiä olivat kampylobakteerit ja Yersinia-bakteerit, mutta myös salmonellaa ja toksista Escherichia coli -bakteeria todettiin satunnaisesti.
Nauta- ja sikatilojen liepeillä on laaja lajikirjo piennisäkkäitä
Eläinten ja ihmisten välillä leviävät zoonoottiset bakteerit aiheuttavat merkittävän osan ihmisten tartuntataudeista niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Useimmat ihmisiin ja eläimiin tarttuvat zoonoottiset bakteerit leviävät ravinnon tai veden mukana ja aiheuttavat suolisto-oireisia sairauksia.
Eläimet voivat jäädä oireettomiksi, mutta ihmisillä tartunnat voivat pahimmillaan olla hengenvaarallisia. Tuotantoeläinten tartunnoista osa on rehuperäisiä ja osa tulee ympäristöstä. Haittaeläin-hankkeessa pyydystettiin piennisäkkäitä Länsi- ja Etelä-Suomessa sijaitsevilta maatiloilta.
Mukana oli 20 sikatilaa ja 18 nautojen loppukasvatukseen keskittyvää tilaa, joilta saatiin saaliiksi yhteensä 1 200 piennisäkästä. Luonnonvarakeskus pyydysti pikkunisäkkäät jokaisella tilalla sadalla loukulla kahtena peräkkäisenä yönä syksyllä 2017 ja 2018.
Noin 40 prosenttia kaikista saaliseläimistä oli metsähiiriä, mutta maatilojen läheisyydessä liikkuu useita muitakin haittaeläinlajeja. Metsähiirien lisäksi tiloilta saatiin loukkuihin metsämyyriä, kotihiiriä ja metsäpäästäisiä. Myös muutamia kymmeniä idänkenttämyyriä, vaivaishiiriä, isorottia ja peltomyyriä jäi saaliiksi. Vesi-, korpi- ja vaivaispäästäisiä pyydystettiin yhteensä alle kymmenen yksilöä.
Rottia jäi saaliiksi vain 29 yksilöä, vaikka niistä oli runsaasti havaintoja tilojen pihapiireissä. Rotat suhtautuvat epäluuloisesti kaikkeen poikkeavaan, joten niiden saaminen pyydyksiin on haastavaa.
Hankkeessa tiloilta pyydystettiin kohtalaisen runsaasti kotihiiriä. Suomessa laji on luonnossa nykyään melko harvinainen, mutta paikallisesti niiden kannat voivat maatiloilla olla runsaitakin.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 6/2020