Iso osa sika- ja siipikarjatiloista teollisuuspäästödirektiivin piiriin

Teollisuuspäästödirektiivi (IED) laajenee koskemaan entistä useampaa suomalaista sika- ja siipikarjatilaa. Keskeiset muutokset siipikarja- ja sikasektorilla koskevat direktiivin soveltamisalan laajennusta. Jatkossa entistä pienemmät munituskanalat ovat teollisuuspäästödirektiivin piirissä. Sikatiloilla suurin muutos tulee siitä, että lihasikoja ja emakoita ei enää huomioida erikseen direktiivin eläinrajoja tarkasteltaessa.

IED eli Industrial Emissions Directive, suomeksi teollisuuspäästödirektiivi asettaa monen teollisuudenalan lisäksi myös isoimmille sika- ja siipikarjatiloille ympäristöpäästörajoja ja velvoittaa käyttämään BAT-tekniikoita (Best Available Techniques).

Uudistettu teollisuuspäästödirektiivi (IED 2.0) tuli voimaan elokuussa 2024 ja sen jälkeen on tehty jatkovalmisteluita niin EU-tasolla kuin Suomessakin.

Ympäristöministeriössä on valmisteltu teollisuuspäästödirektiivin päivityksen edellyttämiä muutoksia ympäristönsuojelulakiin ja ympäristönsuojeluasetukseen siirtymäaikoineen. Esitysluonnos oli helmikuun puoleenväliin saakka lausuntopalvelussa ja määräaikaan mennessä siitä jätettiin 34 lausuntoa. Kansallisesti muutokset on pantava täytäntöön 1.7.2026 mennessä.

Tavoitteena on panna täytäntöön EU:n teollisuuspäästödirektiivin muutos, jolla laajennetaan direktiivin soveltamisalaa koskemaan aiempaa suurempaa osaa sika- ja siipikarjatuotannosta. Naudat on ainakin toistaiseksi jätetty direktiivin määräysten ulkopuolelle, mutta niiden kohdalla jatkotarkastelua tehdään EU:ssa vielä tämän vuoden aikana.

Komission joulukuisten hallintoa keventävien ehdotusten mukaan luomusiipikarjatilat jätettäisiin soveltamisalan ulkopuolelle eikä myöskään vieroittamattomia porsaita otettaisi mukaan laskentoihin. Näitä ei ole kuitenkaan vielä tässä hallituksen esityksessä otettu huomioon, koska komission ehdotus on vasta käsittelyssä EU:ssa. Tällä hetkellä direktiivin mukaan emakon perässä olevat porsaat olisi laskettava eläinyksikköihin mukaan, ja tähän Suomessa halutaan muutosta.

Kotieläintiloista lisää direktiivilaitoksia

Tällä hetkellä pienemmillä sika- ja siipikarjatilojen eläinsuojilla on oltava kunnan ilmoituspäätös, jos tilalla on vähintään 100 emakkoa porsaineen tai 250 lihasikaa tai 4 000 munituskanaa tai 10 000 broileria. Isommat eläinsuojat, joissa on yli 2 000 paikkaa yli 30 kiloisille tuotantosioille tai 750 paikkaa emakoille tai yli 40 000 siipikarjapaikkaa tarvitsevat ympäristöluvan, ja ne ovat myös direktiivilaitoksia. Eri eläinryhmiä ei nykyisin tarvitse laskea yhteen eli tilalla voi olla 2 000 lihasikaa ja 750 emakkoa eikä se ole vielä direktiivilaitos. Siirtymäajan jälkeen tällainen yhdistelmätila on kuitenkin direktiivieläinsuoja.

Direktiivin toimeenpanoa koskevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan, että jatkossa otetaan käyttöön termi direktiivieläinyksikkö. Suomessa on jo käytössä omat eläinyksiköt, joita käytetään suomalaisessa ympäristöluvituksessa sekä eläinyksiköt maataloustukipuolella. Nyt käyttöön tulevat kolmannet eläinyksiköt, direktiivieläinyksiköt, jolla on nyt selkeyden vuoksi eriävä nimi.

Direktiivieläinsuojaksi lasketaan vähintään 350 direktiivieläinyksikön kokoiset sikalat, vähintään 300 direktiivieläinyksikön munintakanalat, muiden siipikarjaluokkien kasvatus vähintään 280 direktiivieläinyksikön eläinsuojissa tai näiden yhdistelmien kasvatus vähintään 280 direktiivieläinyksikön eläinsuojissa. Sikojen ja siipikarjan yhdistelmissä soveltamisraja on vähintään 380 direktiivieläinyksikköä.

Ainoastaan broilereiden kohdalla ei kapasiteettirajoissa nykyisestä tapahdu muutosta, mutta kaikki muut eläinrajat laskevat, jolloin direktiivin piiriin kuuluvat aiempaa pienemmät eläinmäärät. Kanojen osalta soveltamisrajassa tapahtuu merkittävä muutos, kun eläinraja putoaa lähes puolta pienemmäksi. Emakoilla lukema alenee 50 eläimellä ja lihasioilla vajaalla 900 sialla. Uusia soveltamisrajoja aletaan noudattamaan kuitenkin vasta aikaisintaan vuodesta 2030 eteenpäin.

Uutena UCOL-toimintasäännöt

Direktiivin soveltamisalaan kuuluvien eläinsuojien tulee siirtymäajan jälkeen toimia uusien yhdenmukaisia edellytyksiä koskevien toimintasääntöjen (UCOL, Uniform Conditions for Operating Rules for Livestock) mukaan. Ne vastaavat aiempia BAT-vaatimuksia ja BREF-asiakirjoja. Toimintasäännöt ovat parhaillaan valmistelussa, ja syyskuun alussa komission tulisi antaa täytäntöönpanosäädös, jolla toimintasäännöt vahvistetaan. Toimintasäännöt ovat samat kaikille EU-maille.

”Valmistelu on vielä pahasti kesken, joten jää nähtäväksi pitääkö aikataulu”, arvioi ympäristöasiantuntija Airi Kulmala MTK:sta. Neljän vuoden päästä ensimmäisten tilojen tulisi noudattaa toimintasääntöjä, ja kaksi vuotta aiemmin pitäisi tilojen toimittaa selvitys, ovatko nykyiset lupaehdot riittävät.

”Eli vuonna 2028 pitäisi isoimpien tilojen varautua antamaan tuo selvitys, jos aikatauluun ei tule muutosta. Ja sitten vuonna 2030 ensimmäisillä tiloilla aletaan noudattaa toimintasääntöjä”, summaa Kulmala.

Merkittävin uusi asia soveltamisalan piiriin tuleville tiloille on UCOL-toimintasääntöjen mukanaan tuoma tarkkailuvelvoite, joka koskee muun muassa lantaan erittyvän typen ja fosforin määrää, kasvatusvaiheen ammoniakkipäästöjä sekä näiden tietojen toimittamista vuosittain valvovalle viranomaiselle.

Hallituksen esityksessä lähdetään siitä, että kaikkia direktiivieläinsuojia koskee lupamenettely ja Lupa- ja valvontavirasto (LVV) on toimivaltainen viranomainen. Direktiivi antaa mahdollisuuden lupamenettelyyn tai sitä keveämmän menettelyn soveltamiselle eläinsuojiin. Merkittävä osa direktiivin soveltamisalaan siirtyvistä sika- ja siipikarjatiloista toimii tällä hetkellä kuntien ilmoituspäätösten nojalla.

Kyseinen menettely on hallinnollisesti hieman lupaprosessia kevyempi, kustannuksiltaan kohtuullinen ja paikalliseen viranomaisyhteistyöhön perustuva. Kunnan tai valtion toimintaan verrattaessa prosessissa voi olla eroja muun muassa hinnoissa, resurssien riittävyydessä sekä käsittelyajoissa lupa- tai ilmoitusmenettelyssä. Vielä ei ole kuitenkaan päätöstä, edellytetäänkö direktiivieläinsuojilta jatkossa ympäristölupaa vai ilmoituspäätöstä, ja mikä tai mitkä ovat toimivaltaisia viranomaisia. Myös eläinsuoja koolla voi olla vaikutusta.

”Hallituksen esitysluonnokseen annetuista lausunnoista voi nähdä, että eri organisaatioilla on erilaisia käsityksiä siitä, mikä olisi paras vaihtoehto. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana, ja silloin sitten nähdään, mitä vaihtoehtoa hallitus lopulta esittää eduskunnalle. Luvan tai ilmoituksen käsittelijä ja valvonnasta vastaava ovat sama organisaatio eli käytännössä joko LVV tai kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Hinnat määräytyvät sitten organisaatioissa käytössä olevien maksujen perusteella”, toteaa Airi Kulmala.

Prosessia hoitavalla taholla tulee olla päätöksen tekemisen lisäksi resursseja valvontojen suorittamiseen sekä hoitaa raportointi EU:n suuntaan, jota kunnat eivät yleensä tee.

Uutisointia kannattaa seurata jo nyt

Uutena asiana on tulossa myös ympäristöasioiden tietopalvelu ja tilannetietopalvelu, joilla pyritään edistämään alan avoimuutta. Tälläkin hetkellä monet näistä, esimerkiksi ympäristölupiin liittyvistä tiedoista ovat saatavilla, mutta jatkossa myös valvontaan liittyvät tarkastuskertomukset tulisi julkaista samassa paikassa karttatietoineen. Tämä koskee myös teollisuutta, mutta on huomioitavaa, että maatilojen kohdalla toiminta on hyvin pitkälti yhteen tai kahteen henkilöön liitettävissä, joten esimerkiksi yksityisyydensuojaan ja tietojen väärinkäytön mahdollisuuteen on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Tämänhetkisellä tilakokojakaumalla noin 70 prosenttia sioista, noin 90 prosenttia broilereista ja noin 80 prosenttia munivista kanoista kuuluu jatkossa direktiivin piiriin Suomessa. Vaikka heti muutoksia ei käytännössä tiloille olekaan tulossa, kannattaa tilojen seurata uutisointia ja muuta viestintää aiheesta jo nyt.

”Toimintasääntöjen huomioon ottaminen etuajassa on tärkeää niille, jotka tulevat hakemaan uutta lupaa tai ilmoituspäätöstä jostakin muusta syystä toimintasääntöjen vahvistamisen jälkeen. Tällöin vältytään kaksinkertaiselta työltä”, Kulmala toteaa.

”Niille, jotka tulevat uutena soveltamisalan piiriin, tulee uusia raportointivaatimuksia. Tämänhetkinen käsitykseni on, että jo nyt direktiivin soveltamisalaan kuuluville tiloille ei tule merkittäviä muutoksia käytännön työhön. Ja tämän eteen tehdään töitä toimintasääntöjen valmistelutyössä”, Kulmala kertoo. ◻

Kirjoittaja on huittislainen agronomi, MMM, maanviljelijä ja KMVET:in avustaja.