Euroopan ensimmäiset WQ-sertifioidut meijerit Suomessa
Kauppojen maitohyllyt ovat jatkuvasti entistä tarkemman tarkastelun alla. Eri kuluttajatutkimusten mukaan nyt jo yli 50 prosenttia kuluttajista kertoo eläinten hyvinvoinnilla olevan suuri merkitys ostopäätöksiin. Suomessa kaksi meijeriä on vastannut kuluttajan kysymyksiin Welfare Quality -sertifikaatilla.
Jalasjärveläinen Juustoportti oli suomalaisista maitotaloista ensimmäinen, joka otti käyttöönsä eläinten hyvinvointitunnuksen. Viime vuoden marraskuussa Juustoportti hyväksyttiin Euroopan ensimmäiseksi Welfare Quality -sertifioiduksi meijeriksi.
Tämän vuoden heinäkuussa toinen meijeri, Osuuskunta Maitomaa, saavutti saman sertifikaatin. Juustoportti ja Maitomaa ovat edelleen Euroopan ainoat Welfare Quality -sertifioidut meijerit.
”Meijerimme arvomaailma tähtää hyvään eläinten hyvinvointiin. Vain sitä, mitä voit mitata, voit luotettavasti parantaa, ja siksi halusimme löytää luotettavan mittaustavan. Tutkimme Euroopan erilaisia hyvinvointijärjestelmiä, joista suuri osa oli kuitenkin liian kaupallisia, vaikka niissä paljon hyvää olikin. Welfare Quality on järjestelmistä kaikkein vaikein ja raskain, mutta se on myös tieteellisesti kehittyvä ja sen mittaaminen ja toistettavuus eri tiloilla on helppoa, siksi päädyimme siihen,” Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari kertoo.
”Iso työ on saatu päätökseen kun kaikki tilat on auditoitu,” Suonenjoelta ponnistavan Osuuskunta Maitomaan toimitusjohtaja Mikko Sairanen
toteaa huokaisten helpotuksesta. ”Pienenä talona mietimme, mitä voisimme tehdä kun vastuullisuusasiat ja eläinten hyvinvointi nostavat jatkuvasti päätään. Tarvitsimme riittävän uskottavan paketin ja sille tekijän, Welfare Quality sopi tarpeisiimme.”
WQ mittaa tilannetta eläimen näkökulmasta, tieteellisin kriteerein
Welfare Quality -järjestelmä mittaa eläimen hyvinvointia kahdentoista eri eläinten hyvinvoinnin indikaattorin mukaan. Indikaattorit on kehitetty useiden yliopistojen ja instituutioiden yhteistyössä ja niiden ideana on löytää eläinten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen tila ilman päällekkäisyyksiä.
Auditointiin ei kuulu esimerkiksi parsien tai karsinoiden pinta-alan mittaus, vaan havaintoja tehdään eläimen ulkoisen hyvinvoinnin, käyttäytymisen ja ihmiseen suhtautumisen avulla.
”Toki tilakäyntipalaute sitten usein palaa resursseihin, esimerkiksi parren pituuden vaikutuksista isojen lehmien kinnervaurioihin: isot lehmät mahtuvat parteen huonommin kuin pienet ja ovat näin alttiimpia hankaamaan kintereensä maton reunaan. Eläimet voivat voida hyvin tai huonosti hyvin monenlaisissa ympäristöissä, siksi resurssiperäiset mittarit, kuten esimerkiksi karsinan koko, ovat usein vain pieni osa totuutta vaikkakin toisinaan minimitasomäärittelyyn tarvittavia,” Essi Wallenius sertifioitu Welfare Quality auditoija Armenta Benessi Oy:stä kertoo.
Welfare Quality -sertifikaatti takaa sen, että kaikki meijerin tilat ovat läpäisseet auditoinnin hyväksytysti. Se varmistaa, että lainrikkomuksia ei ole, ja vasikoiden nupoutukset tehdään rauhoitettuna ja puudutettuna.
”Tämän lisäksi meijereillä voi olla omia vaatimuksia tiloille, kuten tietty tasovaatimus, tai ulkoilutusmahdollisuus vuoden ympäri,” Wallenius kertoo.
Auditointi on maitoyrittäjälle viiden tunnin opetustilanne
Auditointikäynnin ensimmäinen vaihe on lähestymistesti, joka Walleniuksen mukaan mittaa lehmän pakoetäisyyttä suhteessa uuteen ihmiseen.
”Nimestään huolimatta indikaattori ei mittaa vain lehmän suhdetta ihmiseen, vaan myös laajemmalti olosuhteita. Reaktio lähestymiseen on linkitetty esimerkiksi stressaavaan elinympäristöön. Lehmät ovat luonnostaan erittäin uteliaita eläimiä, mutta sopimaton elinympäristö voi näkyä niissä esimerkiksi piittaamattomuutena vierasta ihmistä kohtaan. Heikoissa ympäristöolosuhteissa eläimet ovat myös arempia kuin virikkeellisessä ja soveltuvassa ympäristössä,” Wallenius kertoo.
Seuraavassa vaiheessa katsotaan itse eläimiä yksilöllisesti. Auditoija tarkkailee karjan koosta riippuen 30–100 prosentin olemusta ja käyttäytymistä, kuten ihovaurioita, ontumisoireita, puhtautta, sierain- ja silmävuotoja ja kuntoluokkia.
”Likaisuus määritellään paakkuuntuneena likana, roiskelika kuuluu navetan arkeen. Suomalaisilla tiloilla ollaan toisinaan hyvin huolissaan puhtaudesta, mutta meillä lehmät ovat pääsääntöisesti häkellyttävän puhtaita,” Wallenius kiittelee.
Eläinten hyvinvointia arvioidaan vielä koko karjan käyttäytymistä seuraamalla. Wallenius kertoo auditointiin kuuluvan muun muassa eläinten yskimisen, yhteenottojen määrän ja vakavuuden sekä makuulle menoajan tarkkailun.
Lopuksi vielä ennen palautekeskustelua mitataan karjan yleistä tunnelmaa ja lehmien keskinäistä käytöstä kvalitatiivisen käyttäytymisen arvioinnilla.
”Lehmät voivat olla rauhallisia joko positiivisella, tyytyväisellä tavalla märehtien mukavalla alustalla, tai negatiivisella, apaattisella tavalla esimerkiksi sairauden takia,” Wallenius selventää. Hän kertoo Welfare Quality -menetelmän auttavan näiden erilaisten, käyttäytymistä muuttavien tunnetilojen kiinni saamisessa.
Varsinaisen arvosanan ja raportin auditoinnista tilalliset saavat jälkikäteen. Heti käynnin jälkeen auditoija käy tilallisen kanssa palautekeskustelun. Auditoijan kanssa katsotaan yhdessä ongelmakohtia, sekä annetaan positiivista palautetta asioista jotka jo toimivat.
”Yhdessä tilallisen kanssa spekuloidaan myös syitä tietyille käytöksille ja ratkaisuja kehityskohteille,” Wallenius lisää. Yhden tilan auditoiminen kestää keskimäärin viisi tuntia.
Tilan seuranta ei pääty hyväksyttyyn auditointiin
Sertifioituja tiloja valvotaan myös hyväksymisen jälkeen.
”Sertifikaatteja myöntävä Welfare Quality -komitea voi halutessaan tehdä pistokoetyylisesti auditointeja meijerin tiloille, minkä lisäksi tehdään myös tuotejäljityksiä. Sertifikaatti on ennen kaikkea laadunvarmistusta, mitä varten tulee käydä kaikki tilat läpi, eikä vain kerran vaan toistuvasti,” Wallenius kertoo.
Hän lisää, että tämän lisäksi komitea vaatii meijeriltä oman kehityssuunnitelman. ”Teoriassa kaikkien tilojen tulisi saada vähintään hyväksytty arvosana. Meijerin kehityssuunnitelmasta tulee käydä ilmi tavoitteet, esimerkiksi että vuonna 2025 tietty prosentti tiloistamme on edistyneellä tasolla, sekä ajatus siitä, miten tavoite saavutetaan. Komitea arvioi tavoitteen toteutumista auditoijan lähettämien koontiraporttien pohjalta ja tarvittaessa pistokokein.”
Welfare Quality -auditoinnissa ei automaattisesti jaeta tiloja tuotantomuodon mukaan, vaan edistyksellisen tason voi saavuttaa pihatto, parsinavetta tai esimerkiksi vuoden ympäri nautoja ulkona kasvattava tila.
”Erilaisten tilojen auditointi on osittain erilainen, vaikka runko onkin sama. Esimerkiksi pihatto ja parsinavetta eroavat jaloittelupisteytyksessä, ontumisen arvioinnissa ja yhteenottojen arviossa. Parsinavetassa sosiaalisen käyttäytymisen pisteet ovat usein pihattoja korkeammat, kun lehmillä on omat resurssit omilla paikoillaan, eikä hierarkiasta johtuvia tappeluita esiinny kuten pihatoissa esimerkiksi ruokintapöydän ääressä,” Wallenius kertoo.
Teksti: Eeva Linnainmaa
Kuvat: Tarja Jalkanen
Lue koko juttu KMVETin numerosta 4/2018