Emakkosikalassa olosuhteet kohdillaan

Yli-Simolan tilan uudessa sikalassa vapaaporsitus on nopeuttanut ja helpottanut porsimisia. Emakoiden ruokahalu ja maidontuotanto ovat parantuneet, kun emakot saavat rehunsa pieninä annoksina oman syöntihalun mukaisesti. Joutilas- ja tiineytysosastoilla emakot nauttivat hyvin kuivitetuista makuualueista. Aremmille eläimillä on tarjolla myös makuuloosseja.

Yli-Simolan tilan uusi 680 emakon sikala valmistui kesällä 2022 ja tuotanto saatiin käynnistettyä syksyn aikana.

Uuden emakkosikalan suunnittelu aloitettiin jo runsas viisi vuotta sitten. Urakkatarjoukset pyydettiin vuoden 2020 lopulla ja urakkaneuvottelujen jälkeen rakennustyöt alkoivat huhtikuussa 2021.

’’Uuden emakkosikalan suunnittelun lähtökohtana oli valita eläinten hyvinvointia lisääviä tuotantotapoja. Samalla halusimme mahdollistaa selkeän työn jaksotuksen siirtymällä kolmen viikon tuotantorytmiin, jossa noin 90 emakkoa porsii kolmen viikon välein. Saimme myös huomattavasti aikaisempaa mukavammat ja paremmat työolosuhteet”, kertovat yrittäjät Anne ja Antti Varjola.

Ensimmäiset emakot tuotiin porsimaan uuteen sikalaan alkuvuonna 2022. Tämän jälkeen on otettu käyttöön myös uusi tiineytys- ja joutilasrakennus.

Emakkosikalassa on kuivaruokintajärjestelmä, johon kuuluu myös viljan lajittelija ja myllyt. Emakoiden rehun pääraaka-aineena on itse viljelty vilja ja herne, joita täydennetään teollisilla rehuilla.

Ruokinta- ja tuotannon seurantajärjestelmät mahdollistavat koe- ja tutkimustoimintaa yhteistyössä HKScanin, eläinainesyhtiö TopigsNorsvinin ja eläinravitsemusyhtiö Nusciencen kanssa. Tilalla seurataan esimerkiksi ruokintaa, genetiikkaa, porsaiden laatua ja eläinten hyvinvointia.

Emakot porsivat omatoimisesti

Porsitusrakennuksessa on neljä osastoa, joissa on yhteensä 186 vapaaporsituskarsinaa. Porsiminen tapahtuu vapaaporsituskarsinoissa. Yli-Simolan tilalla emakot tuodaan porsitusosastolle noin viikkoa ennen porsimista.

Anne Varjola toteaa, että vapaaporsitus on parantanut sekä emakoiden että hoitajien hyvinvointia.

”Emakoiden runsas liikkuminen ennen porsimista ja pesän tekeminen virikeoljista ovat muuttaneet emakot pääsääntöisesti omatoimisesti porsiviksi. Porsimiset ovat myös selvästi nopeampia kuin aikaisemmassa häkkiporsituksessa. Karsinoiden vähäinen siivoamistarve sekä emakoiden karsinaan tuomisen helppous on yllättänyt meidät on positiivisesti’’, hän kuvaa.

Porsituskarsinan pituus on 3 metriä ja leveys 2,5 metriä. Porsaspesän lattia ja myös pesän edessä on umpinaista pehmeällä muovilla pinnoitettua teräslevyä. Porsaspesässä on lattialämmitys ja katossa lämmitin, jotka takaavat pikkuporsaille sopivan lämpöisen makuupaikan.

Emakon liikkumisalueella on valurautalattiaa ja teräsritilää sekä pehmeällä muovilla pinnoitettua ritilää. Karsinassa on myös suoja-aidat, joilla voidaan rajata alue porsaille tai hoitajalle hoitotöiden aikana. Karsinaan menemisen tarve on saatu minimoitua rakentamalla jokaiseen karsinaan hoitokäytävät sekä karsinan päätyyn että sivuille.

Porsitusosastoilla on kuivaruokintajärjestelmä, jossa emakko saa rehun pieninä annoksina kaukaloon heiluttamalla kaukalossa olevaa tappia. Hidasruokintajärjestelmä on selvästi parantanut imettävien emakoiden ruokahalua ja lisännyt maidon tuotantoa. Rehuna on oma ja lähialueelta ostettu vilja sekä premix tai tiiviste, jotka jauhetaan, sekoitetaan eräsekoittimella ja siirretään valmisrehusiiloihin.

Myös porsaat merkitään elektronisella korvamerkillä heti syntyessä, jolloin niitä voidaan seurata syntymästä teuraaksi asti.

Tiineytysalueella ruokarauha häkissä

Teräskaarirakenteisen joutilaspihaton sisäkorkeus on kahdeksan metriä. Sen ansiosta ilma on raikasta ja helteillä tila on viileämpi. Sekä joutilas- että tiineytysosaston makuualueella on purupohja, joka käännetään parin viikon välein ja lisätään olkea tarvittaessa.

Emakot ja ensikot saavat olla vapaana kuivitetulla kävely- ja makuualueella pienissä ryhmissä. Häkit kuitenkin takaavat jokaiselle emakolle rauhallisen ruokailuajan. Siemennyksen turvallisuuden varmistamiseksi ja tiineytyksen onnistumiseksi eläimet pidetään häkissä kolmesta neljään päivään tiineytyksen yhteydessä.

Joutilasemakot punnitaan ruokailussa

Tiineiden emakoiden pihatossa on kaksi 190 emakon ryhmää sekä karjujen karsinat. Molemmilla emakkoryhmillä on käytössä neljä ruokinta-asemaa, jotka tunnistavat emakon ja sitten antavat oikean määrän rehua. Emakon poistuessa ruokinta-asemalta se punnitaan jokaisen ruokailun jälkeen. Näin jokaisen emakon painon kehityksestä ja rehun syönnistä saadaan jatkuvaa, yksilökohtaista dataa.

Joutilaspihatossa on vapaasti tarjolla olkea tai heinää, joiden syöminen on mieluisaa puuhaa. Lähes kaikki emakot nukkuvat isolla kuivitetulla makuualueella. Mutta muutamat arat emakot hakeutuvat pienempiin makuulooseihin, joissa on turvallista maata matalien seinien vieressä.

Uusien emakoiden kasvatus emakkosikalalla alkaa 30 kiloisesta porsaasta 6–7 eläimen ryhmissä. Kasvatusjakson loppupuolella ensikot siirretään opetushuoneeseen, jossa niille opetetaan ruokinta-asemien käyttö. Nykyisellä toimintamallilla saadaan kestäviä ja hyväkuntoisia emakoita.

Välikasvatustilat vanhaan sikalaan

Vierotettujen porsaiden välikasvatustilat on peruskorjattu aikaisempaan emakkosikalaan.

”Kolmen viikon tuotantorytmistä johtuen meillä on selkeät kolme eri ikäryhmää omissa osastoissaan. Kaksi-ilmastokarsinat on mitoitettu yhdelle pahnueelle. Välikasvatuksessa ja lihasikalassa meillä on liemiruokintajärjestelmät pitkillä rehukaukaloilla, jotta karsinan kaikki porsaat mahtuvat yhtä aikaa syömään’’, Antti Varjola kertoo.

Olosuhteita kelpaa esitellä myös muille

Emakkosikalan yhteyteen on rakennettu yhteistyössä HKScanin kanssa kokoustila ja katseluhuoneet. Ikkunallisesta käytävästä on mahdollisuus nähdä vapaaporsituskarsinoihin ja joutilaspihattoa pääsee katsomaan katseluparvekkeelta.

”Showroom antaa mahdollisuuden sikalan toimintaan tutustumiseen. Sitä voidaan hyödyntää myös sianlihan markkinoinnin edistämisessä’’, Antti Varjola täydentää. ◻

Kirjoittaja toimii alkutuotannon asiantuntijatehtävissä Pyhäjärvi-instituutissa.