Afrikkalainen sikarutto sekoittaa sianlihamarkkinoita
Afrikkalainen sikarutto on levinnyt Eurooppaan vauhdilla. Epidemia alkoi EU:n alueella vuonna 2014 ja nyt ASF on todettu jo kymmenessä jäsenmaassa.
Viime vuonna EU:lle raportoitiin runsaat 4 000 ASF-tapausta, joista valtaosa oli villisioilla. Tänä vuonna on todettu jo noin 6 400 tapausta. Tauti on levinnyt koko Baltiaan sekä Puolan itäosiin. Lisäksi Venäjällä raportoitiin eläintautijärjestö OIE:lle viime vuonna 188 tapausta.
Syyskuun lopussa tautia havaittiin Belgiassa villisioissa, ensimmäisen kerran sitten vuoden 1985. Belgiassa, Unkarissa ja Tsekissä tautia on todettu vain villisioissa.
Taudin leviäminen Romaniaan on kasvattanut tartuntojen määrän kesysioissa tänä vuonna yli tuhanteen tapaukseen. Romaniassa tauti on koskenut useita satoja tuhansia sikoja. Lisäksi mukana on suuriakin tiloja, mukaan lukien Romanian suurin sikatila, jossa lopetettiin 140 000 sikaa.
Tartunnan saaneet siat lopetetaan
Euroopan unionissa afrikkalaista sikaruttoa torjutaan ensisijassa stamping out -politiikalla. Tämä tarkoittaa sitä, että tartunnan saaneet siat lopetetaan ja hävitetään. Jos tautia on havaittu sikalassa, kaikki kyseisen tilan sian lopetetaan, vaikka niissä ei olisi tartuntaa.
Paikka, jossa sairastunut sika on havaittu, puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti. Valtio ja Euroopan unioni maksavat näistä aiheutuvat välittömät kustannukset sekä korvauksen hävitetyistä eläimistä.
Tilanteen vaatiessa sikoja voidaan hävittää myös taudin leviämisen ehkäisemiseksi tai eläinsuojelullisista syistä muilla lähialueen tiloilla. Usein tämä vähentää rajoittavista määräyksistä sikatiloille aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi Belgiassa päätettiin hävittää yli 4 000 kesysikaa 58 eri pitopaikasta, kun tautia oli havaittu villisioissa.
Stamping out -politiikalla pyritään minimoimaan kokonaishaitta sikataloudelle. Lisäksi pyritään varmistamaan, että eurooppalaista sianlihaa voidaan viedä kohteisiin, joissa lihasta saadaan paras hinta. Jos tauti jäisi endeemiseksi EU:n alueelle, voisi se alentaa sianlihan hintaa ja vientiprofiilia EU:n alueella.
Baltiassa sikamäärä ja hinta laskeneet
Heikentynyt markkinatilanne, taudin vuoksi hävitetyt eläimet ja sikatalouden hankaloituminen tautiin liittyvien rajoitusten ja riskien vuoksi näkyvät väistämättä eläinkannassa. Sikojen määrä Baltian maissa onkin laskenut ASF-epidemian alkamisen jälkeen. Myös Romaniassa sikojen määrä on laskenut, mutta Puolassa se on noussut.
Vaikka eläinmäärän muutokset eivät johdu vain sikarutosta, on taudilla on ollut suuri vaikutus sikojen määrään Baltiassa. Sen sijaan teurastetun sianlihan määrissä ei ole havaittavissa systemaattista muutosta niissä maissa, joissa on todettu ASF.
Taudin vaikutukset näkyvät kuitenkin osittain viiveellä. Mikäli maat pääsevät eroon sikarutosta, kestää maiden sikatalouden toipuminen ainakin 2–3 vuotta.
Sianlihan tuottajahinta Euroopassa on laskenut vuosina 2013–2017. Baltiassa se on laskenut kymmenisen prosenttia, Puolassa 6 prosenttia, Suomessa 15 prosenttia ja Tanskassa ja Saksassa 4–6 prosenttia.
Hinnan laskuun on vaikuttanut myös muita tekijöitä kuin ASF. Venäjä rajoitti sianlihan tuontia EU:sta ensimmäisten havaittujen ASF-tapausten myötä vuonna 2014. Tämä on vaikuttanut sianlihan hintaan Euroopassa. Myös Suomen sika-ala on kärsinyt, sillä Venäjä oli vielä muutama vuosi sitten suomalaisen sianlihan viennin pääkohde.
Belgiassa sianlihan hinta laski syyskuussa noin 20 prosenttia. Belgian ASF-tapauksilla voi olla laajemminkin vaikutusta sikamarkkinoihin, sillä Belgia on maailman kahdeksanneksi suurin sianlihan viejä.
Lisäksi Keski-Euroopassa käydään vilkasta kauppaa elävillä eläimillä. Esimerkiksi saksalaiset teurastamot hankkivat sikoja teuraaksi Belgiasta.
Rajoittavat määräykset estävät kuitenkin elävien sikojen kuljettamisen tartunnasta kärsiviltä alueilta. Saksalaisten teurastamoiden kerrotaan myös keskeyttäneen sikojen hankinnan Belgiasta, ja Belgian sisäisten markkinoiden on kerrottu toimivan nihkeästi.
Viennin häiriöt laskevat markkinahintoja
Hintamuutosten taustalla vaikuttaa monia eri mekanismeja. Alueelta, jossa on tavattu sikaruttoa, ei pääsääntöisesti voi viedä sianlihaa tai sikoja.
Osa maista kieltää sianlihan tuonnin jopa kokonaan niistä maista, joissa tautia havaitaan. Ainakin 13 EU:n ulkopuolista maata onkin kieltänyt sianlihan tai elävien sikojen tuonnin Belgiasta. Näiden maiden joukossa ovat Etelä-Afrikka, Uruguay ja Australia sekä monia Aasian maita, joihin Suomestakin viedään sianlihaa. Näistä merkittävimpiä ovat Kiina ja Etelä-Korea, joiden osuus Belgiasta EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta sianlihan viennistä on ollut noin 45 prosenttia. Rajoitukset kuitenkin vaihtelevat kohdemaasta riippuen.
Viennin häiriintyminen voi aiheuttaa kotimarkkinoille ylitarjontaa, joka laskee sianlihan hintaa. Vaikutus ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, vaan kauppavirrat voivat myös muuttaa suuntaansa.
Tilastotietojen mukaan sianlihan vienti Puolasta on jopa hieman lisääntynyt ASF-aikana. Tätä selittänee taudin rajautuminen lähinnä maan itäosiin. Tämä korostaa tehokkaan taudinhallinnan merkitystä ulkomaankaupassa.
Toinen olennainen näkökohta on se, mihin maihin sianlihaa voidaan viedä. Ulkomaankauppaan liittyvät rajoitukset kohdistunevat etenkin niihin vientikohteisiin, joissa sianlihasta on mahdollista saada keskimääräistä korkeampi hinta. Etenkin Aasian väkirikkaat ja suuret markkinat näyttävät reagoivan voimakkaasti tautiuutisiin.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 5/2018
Teksti: Jarkko Niemi, kuva Raimo Lietsala