Porsaiden kirurgisen kastraation kielto haastaa muutokseen
Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki kieltää siirtymäajalla karjuporsaiden kirurgisen kastraation. Kielto on merkittävä parannus sikojen hyvinvointiin, mutta siirtymäaika on pitkä, vuoden 2034 loppuun saakka. Siirtymäaikana toimenpiteen yhteydessä on käytettävä kipulääkitystä ja vuodesta 2027 puudutusta.
Suomi on tiettävästi ensimmäinen maa, joka kieltää lainsäädännöllä porsaiden kirurgisen kastraation. Toisaalta Suomella on ollut myös kuromista kiinni useihin Euroopan maihin, joissa vaihtoehdot ovat yleistyneet. Esimerkiksi Irlannissa, Iso-Britanniassa, Hollannissa, Espanjassa ja Portugalissa valtaosa karjuista kasvatetaan leikkaamattomina niin kutsuttuina täyskarjuina. Lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa kastroinnin yhteydessä edellytetään puudutusta ja Saksassa nukutusta.
Kirurgisen kastraation kielto tarkoittaa merkittäviä muutoksia tilatasolla ja teurastamoissa. Toimenpiteen avulla on ehkäisty karjunhajun kehittymistä lihaan, ja vaihtoehtoihin siirryttäessä teurastamoissa täytyisi ottaa karjunhajuntunnistusteknologiat käyttöön, eroteltava karjunhajuiset ruhot ja löydettävä niille taloudelliset käyttökohteet.
Käytännön edellytyksiä kirurgisen kastraation luopumisen toteuttamisesta selvitettiinkin maa- ja metsätalousministeriön asettamassa työryhmässä, jossa olin mukana jäsenenä. Työryhmä kartoitti siirtymän toteuttamisvaihtoehtoja ja julkaisi aiheesta suosituksia.
Puudutus vähentää kastraatiokipua
Puudutuksen käyttöönotto edellyttää tuottajien ja sikalatyöntekijöiden kouluttamista puuduttamiseen ja lääkelainsäädännön muuttamista. Puuduttamista voi jouduttaa ennen lain vaatimuksen voimaantuloa hyvinvointikorvauksilla. Kastrointi aiheuttaa voimakasta kipua, ja puudutuksen avulla voidaan vähentää kipua leikkauksen aikana.
Puuduttaminen ei kuitenkaan kokonaan ratkaise kirurgiseen kastraatioon liittyviä hyvinvointiongelmia, sillä puudutteen in-jisointi aiheuttaa todennäköisesti kipua ja porsaiden lisäkäsittely stressiä. Lisäksi tarvittaisiin tehokas jälkikivunhoito, mutta suunkautta annettavia tai pitkävaikutteisia kipulääkkeitä ei ole porsaille saatavilla.
Porsaiden hyvinvoinnille olisi parasta päästä mahdollisimman nopeasti eroon kirurgisesta kastraatiosta kokonaan.
Immunokastraatio vaihtoehtona
EFSA:n tieteellisessä arvioinnissa on suositeltu immunokastraatiota ensisijaisena vaihtoehtona kirurgiselle kastraatiolle.
Immunokastraatiossa karju rokotetaan tyypillisesti kahdesti kivesten hormonituotannon vähentämiseksi. Immunokastraatiossa voidaan välttää karjumaiseen käyttäytymiseen liittyviä ongelmia, sillä siat alkavat käyttäytyä kuin leikot toisen rokotteen jälkeen.
Toisaalta kysymyksiä herättää se, miten kuluttajat suhtautuvat immunokastroitujen sikojen lihaan. Eniten vaihtoehto on yleistynyt Belgiassa, jossa arviolta 10 prosenttia karjuista immunokastroidaan.
Suomessa suhtautumista immunokastraatioon selvitettiin vuonna 2022 maa- ja metsätalousministeriön teettämässä kyselyssä, johon vastasi noin tuhat kuluttajaa. Sianlihaa kuluttavista vastaajista 57 prosenttia oli valmis ostamaan immunokastroidun sian lihaa. Viidesosa ei osannut vastata kysymykseen, ja vain kahdeksan prosenttia ei ollut valmis ostamaan.
Tämä ensimmäinen laajempi kartoitus asenteista tuotti rohkaisevia tuloksia siitä, että kuluttajahyväksyntä immunokastraatiolle ei ole välttämättä niin suuri ongelma kuin välillä epäillään. Kuluttajien asenteita olisikin tärkeää tutkia enemmän. Lisäksi olisi huolehdittava, että kuluttajien saatavilla on tutkimukseen perustuvaa tietoa immunokastraatiosta.
Täyskarjujen kasvatus vaatii opettelua
Täyskarjut teurastetaan nuorempina kuin leikot, noin 80–90 kilon teuraspainossa karjunhajun riskin vähentämiseksi.
Karjumainen käytös, kuten aggressiivinen ja seksuaalinen käyttäytyminen ja aktiivisempi leikki- ja tutkimiskäyttäytyminen voivat lisätä riskejä käyttäytymisongelmille, vaurioille ja stressille. Ei-toivottua käyttäytymistä onkin tärkeää vähentää esimerkiksi lisätilan, virikkeiden ja oikeanlaisen ruokinnan avulla sekä huolehtimalla ryhmien vakaudesta.
Täyskarjukasvatuksessa täytyy siis opetella hallitsemaan uudenlaisia kasvatus-, ruokinta- ja hoitomenetelmiä. Tämän tueksi tarvitaan tutkimusta kasvatusmenetelmästä Suomen oloissa sekä panostamista koulutukseen ja neuvontaan. Karjujen kasvatusta koskeva Makera-hanke on käynnistynyt, ja uusia tutkimustuloksia aiheesta on odotettavissa lähivuosina.
Hyvinvointikorvauksilla voidaan tukea immunokastroitujen ja täyskarjujen kasvatusta siirtymäkauden aikana. Vaihtoehtoihin siirtyminen vaatii koko siantuotantoketjun organisoinnin uudelleen miettimistä ja merkittäviä muutoksia teurastamojen toimintaan.
Siirtymän edistämiseen tarvitaankin monipuolista keinovalikoimaa – tutkimusta, koulutusta, neuvontaa, tiedotusta ja korvaavien menetelmien käyttöönoton tukemista.
Kielto myös EU-lainsäädäntöön
On odotettavissa, että Euroopan komissio julkaisee tämän vuoden lopulla ehdotuksen EU:n eläinten hyvinvointilainsäädännön muuttamiseksi. Porsaiden hännäntypistyksen täyskiellon lisäksi Suomen on tärkeää edistää porsaiden kirurgisen kastraation kieltoa EU:ssa. Kielto olisi merkittävä parannus sikojen hyvinvointiin Euroopassa.