Ikävä kryptosporidioosi jo luultua yleisempi

Ikävä ja ihmisellekin vaarallinen kryptosporidioosi on levinnyt Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana selvästi. Ruokaviraston tutkimuksessa tartunta löytyi neljäsosalla oireettomistakin nautatiloista. Kaikilla tartunnan saaneilla kryptosporidioosi ei aiheuta oireita. Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa -hankkeen loppuseminaarissa todettiin, että hankalan alkueläimen kanssa on nyt vain opittava elämään.

Suomen ensimmäinen varmistettu kryptosporidioositartunta naudoilla on vuodelta 2005. Sen jälkeen tapausten määrä on lähtenyt selvään kasvuun, ja nyt saatamme olla jo lähellä muuta maailmaa tartuntojen määrissä.

Tartuntojen yleistyminen ei tässä tapauksessa johdu lisääntyneestä tutkimisesta, vaan näytteitä on lähetetty Ruokaviraston tutkittavaksi saman verran kuin aiemminkin. Positiiviset näytteet ovat siis vuosien mittaan lisääntyneet.

Ruokavirasto selvitti kryptosporidioosin riskitekijöitä, taudin leviämistä ja vaikutuksia tiloilla verrokkitutkimuksessa, jossa verrattiin toisiinsa tiloja, joilla oli todettu kryptosporidioositartunta (77 tilaa) ja vapaaehtoisia valiolaisia lypsykarjatiloja, joilla ei ollut Nasevassa merkintää vasikkaripuliongelmasta (152 tilaa).

Tiloilla, joilla kryptosporidioosia oli todettu jo aiemmin, sitä löytyi tutkimuksessa edelleen 68 prosentilta. Huomionarvoista on, että tiloista, joilla ei ollut todettu vasikkaripuliongelmaa 25 prosentilta löytyi Cryptosporidium parvum. Kaikki selvityksessä mukana olleet eivät lähettäneet näytteitä.

Tautisuojaus ja eläinten hoito vaikuttavat kryptosporidien leviämiseen ja hallintaan

Kryptosporidioositartuntaa voidaan pitää monisyytautina, ja sen ehkäisy on kokonaisvaltaista. Tiloilla, jotka ovat saaneet tartunnan, kyselyssä havaittiin puutteita eläinten, erityisesti vasikoiden hoidossa, erikoistutkija Leena Seppä-Lassila Ruokavirastosta kertoi. Riskitekijöinä todettiin sairaiden vasikoiden erottelun puute, vasikoiden hoitoon käytettävän ajan riittämättömyys ja ryhmäkarsinoiden määrä. Suuri karjakoko ja runsaat kontaktit muihin tiloihin lisäävät tartunnan riskiä.

Taudin tilalleen saaneet yrittäjät ovat kyselyn mukaan tiedostaneet tautipaineen kasvun olevan tartunnan taustalla. Puutteellinen pesu ja desinfiointi, poikimaruuhkat ja riittämätön ternimaidon vasta-aineiden saanti tunnistettiin tiloilla taudin syiksi.

Verrokkitilat, joilla tartuntaa ei ollut todettu, satsaavat enemmän eläinten hoitoon ja tautitorjuntaan, jonka keinoina todettiin muun muassa tautisulku, tilan omat suojavaatteet, mahdollisimman vähän vierailijoita sekä hygieniasta huolehtiminen ja hyvät olosuhteet.

Kryptosporidioosi on tiloilla todettu hankalaksi tartunnaksi. Sairaiden eläinten hoito lisää työtä. Välitysvasikoiden haku viivästyy tartunnan vuoksi. Tämä kuten monet muutkin ikävät tarttuvat taudit on tilanväelle myös suuri henkinen taakka.

Kryptosporidioosi ei useinkaan tapa eläimiä. Vasikoiden kuolleisuus on kyselyn mukaan lisääntynyt vain 22 prosentilla tartunnan saaneista tiloista.

Ihmisten kryptosporidioosi lisääntynyt samaan aikaan nautatapausten kanssa

Kryptosporidioosi on zoonoosi, joka tarttuu ihmisten ja eläinten välillä. Samaan aikaan, kun nautojen kryptosporidioosi on lisääntynyt, tartunnat ovat lisääntyneet myös ihmisillä.

Erityisen selvä tapausten nousu on nähty vuoden 2016 jälkeen, tutkija Kristiina Suominen, THL:stä kertoi. Tätä selittää ainakin osin se, että kryptosporidioosi on lisätty vuodesta 2016 lähtien useissa laboratorioissa tutkimuspaneeliin, jolla tutkitaan ihmisten vatsaoireiden aiheuttajia.

”Osin tapausten nousu on todellista, osin diagnostiikan muutosta”, Suominen sanoo.

Ihmisillä kuten naudoillakin kryptosporidioosi on Pohjanmaan alueen vitsaus. Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirien tartuntamäärät ovat eri tasolla kuin muilla alueilla.

Naudoilla esiintyvä C. parvum on yleisin myös ihmisillä. Ihmisen omaa C. hominis -tartuntaa löydettiin vuonna 2019 tehdyssä tutkimuksessa vain kolme prosenttia tapauksista.

Kryptosporidioosi on yleinen muissa maissa, mutta matkailua ei voi yksin syyttää tartuntojen leviämisestä. Kahdeksan prosenttia tartunnan saaneista haastatelluista oli ollut ulkomailla ennen tartuntaa, mutta heillä oli ollut mahdollisuus saada tartunta myös kotimaassa.

Suominen myös huomauttaa, että tartuntatautirekisterin tietojen mukaan ihmisten muut suolistotulehdukset vähenivät vuonna 2020, kun matkustamista rajoitettiin koronan vuoksi. Kryptosporidioosi ei kuitenkaan vähentynyt, vaan lisääntyi.

Kyselytutkimuksessa ihmisten tartunnoista 65 prosentin taustalla on ollut kontakti nautoihin. Näistä 86 oli kontakteja lypsykarjatiloihin ja 24 prosenttia vasikkakasvattamoihin. Kryptosporidioosia pidetään merkittävänä työperäisenä tautiriskinä kaikille nautatiloilla työskenteleville.

Kryptosporidioosin ihmistartuntojen ehkäisyssä on tärkeää tietää, ettei käsidesi tehoa taudinaiheuttajaan. Sen sijaan tärkeitä ovat hyvä käsienpesu ja suojaimet. Myös älypuhelimen ja muiden navetassa käytettävien laitteiden suojaaminen on oleellista tartunnan välttämisessä. Kuiva kuumuus tappaa kryptosporidioosin aiheuttaman alkueläimen tehokkaasti, mutta kosteassa se säilyy hyvinkin pitkään.

Taudille ei myöskään synny immuniteettia, ei naudoilla eikä ihmisillä. Kaikki tartunnan saaneet eivät kuitenkaan saa oireita.

Kryptosporidioosi tunnetaan maailmalla myös vesivälitteisenä taudinaiheuttajana. ”Suomessa ei ainakaan vielä ole epäilty veden kautta levinneitä epidemioita, mutta Ruotsissa on sellaisia jo ollut”, tutkija Anna-Maria Hokajärvi THL:sta sanoi.

Alatyypit ovat vaihtuneet, mutta ihmisillä ja naudoilla on samat alatyypit

Koronaepidemia on tehnyt ihmisille tutuksi viruksen eri variantit ja niiden nopean vaihtumisen toiseen. C. parvum ei ole virus, mutta sillä on omat alatyyppinsä, joita tutkitaan parhaillaan Ruokavirastossa. Erikoistutkija Tuulia Enbom tekee aiheesta väitöskirjaa.

Enbomin mukaan samat alatyypit ovat yleisimpiä ihmisillä ja vasikoilla. Kaikki alatyypit eivät ole zoonoottisia eli tartu ihmisten ja eläinten välillä.

C. parvum -tartuntojen alatyyppien jakaumassa on tapahtunut selvä muutos vuosina 2005–2020. Vuosina 2005–2008 on löydetty eri alatyyppejä kuin 2009–2012 tai myöhemmistä näytteistä ja nyt päättyneen kryptohankkeen näytteistä. Nykyisin yleisin alatyyppi on todettu ensimmäisen kerran vuonna 2009.

”Muutos alatyyppien esiintyvyydessä on selvä. Kaksi valta-alatyyppiä lisääntyvät nyt, mutta muitakin todetaan”, Enbom sanoi.

Maitotiloilla on tiedoissa ja toimintatavoissa parantamisen varaa

Suomalaisten tuottajien tietoja, asenteita ja käytänteitä zoonoottisesta kryptosporidioosista on tutkittu pari vuotta sitten.

”Noin puolella tutkimukseen vastanneista oli riittävät tiedot kryptosporidioosista ja kahdella kolmasosalla hyvät toimintatavat tartuntojen ehkäisemiseksi”, tiivistää tutkimuksen vetäjä, ELL Jenni Suolaniemi, Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että maitotiloilla tiedetään varsin hyvin, että kryptosporidioosia sairastavat juottovasikat, ja niiden tyypillisin oire on ripuli. Tiedetään myös, että tartunnan voi saada sairaalta vasikalta tai navettaympäristöstä. Valtaosa tiesi, että tartuntaa voi ehkäistä käyttämällä suojavarusteita, huolehtimalla käsihygieniasta ja vasikkakarsinoiden hygieniasta.

Vain alle puolet tutkimukseen vastanneista tiesi, että tartunnan voi saada myös oireettomalta vasikalta tai toiselta ihmiseltä. Kolmannes vastanneista luuli virheellisesti, että tartuntaa voisi ehkäistä käyttämällä käsidesiä tai lääkitsemällä vasikoita halofugi-nonilla.

Joka kymmenes vastasi, että tarttumista vasikoista ihmiseen voisi ehkäistä rokottamalla vasikat. Todellisuudessa tällaista rokotetta ei edes ole olemassa.

Yleisesti vastaukset osoittavat, että kryptosporidioosiin suhtaudutaan tiloilla vakavasti ja sen riskit tiedostetaan. Riskeihin ei kuitenkaan reagoida käytännön toimilla.

Yleisin riskitoiminto on matkapuhelimen käyttö navetalla päivittäin. Vain kolme prosenttia suojaa puhelimensa suojapussilla ja vain kuusi prosenttia pesee kätensä ennen mobiililaitteen käyttöä.

Työvaatteiden, suojalasien ja kertakäyttökäsineiden käyttö oli tutkimuksessa yleistä sairaita vasikoita hoidettaessa, mutta terveiden hoidossa niitä käytti vain kolmannes tutkituista. Hengityssuojainten ja suojalasien käyttö on harvinaista, vasikan terveydentilasta riippumatta.

Käsienpesukäytännöissä todettiin parannettavaa. Kolme neljästä navetalla syövästä kertoi pesevänsä kädet ennen syömistä, mutta vain reilu kolmannes tekee niin ennen navetalla juomista. Kangaspyyhkeiden käyttö on edelleen yleistä käsien kuivaamisessa, vaikka taudinaiheuttajat leviävät helposti likaisista pyyhkeistä. Vain runsas kolmannes ilmoitti käyttävänsä suositusten mukaisesti kertakäyttöpyyhkeitä.

Yli puolet vastanneista pitää kryptosporidioosin ilmenemistä tilallaan leimaavana ja tieto tartunnasta aiheuttaa ikäviä seurauksia tilalle.

”Tämä on sikäli huolestuttavaa, että joskus negatiivisen leimautumisen pelko voi estää avointa kommunikaatiota asiasta ja altistaa ihmisiä tartunnoille”, Suolaniemi sanoo.

Lähes kaikki vastanneet olivat sitä mieltä, että on tärkeää kertoa tilalla vieraileville henkilöille vasikoilla esiintyvästä kryptosporidioosista. Kuitenkin vain alle puolet tekee käytännössä niin.

Kryptosporidioosia on vaikea hallita ja melko mahdoton poistaa kokonaan

Todettujen kryptosporidioositartuntojen määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt selvästi. Ruokaviraston tilastoissa kryptosporidioosipositiivisia nautatiloja oli vuosina 2012–2013 parikymmentä. Vuodesta 2019 lähtien niitä on ollut yli sata.

Eläinten terveys ETT ry:n asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruohon mukaan lokakuussa 2022 Nasevassa oli 339 aktiivista erityistilannetta eli kryptosporidioositartuntaa. Todetut määrät ovat hyvin pieniä hankkeessa löydettyihin piileviin tapauksiin verrattuna, mutta selvästi suurempia kuin Ruokaviraston esittämät luvut.

Nasevassa oli myös 171 päättynyttä erityistilannetta, joissa on katsottu että asiat ovat kunnossa. Välttämättä tautia ei kuitenkaan ole saatu kokonaan pois.

”Ei ole tiedossa, että yksikään tartunnan saanut tila olisi vapautunut kryptosporidioosista lopullisesti”, Ruoho sanoo.

Ruoho uskoo karjakoon kasvulla olevan merkitystä kryptosporidioosin leviämiseen. Siihen liittyy lisääntynyt työvoiman tarve, ja usein ongelmatiloilla työkapasiteetti on tapissa, jolloin hygienasta joudutaan tinkimään. Tilakoon kasvu lisää myös kontakteja tiloilla.

Ruoholla on mittava lista ennestään tuttuja toimia tautisuojuksen parantamiseksi. Kaikkiin tarttuviin tauteihin tehoavat tautisulut, suojavaatteet, tilan ulkopuolisten käyntien rajoittaminen navetassa ja kaikki muut toimet, joilla estetään lannan tai lian pääsy tilalta toiselle pätevät myös kryptosporidioosiin.

Kryptosporidioosin hillitsemiseksi harkitaan ja voidaan tehdä myös monenlaisia muita toimia. Yksi näistä on vasikoiden välitysiän nosto. Tällä tavoiteltaisiin sitä, etteivät vasikat olisi vanhempina niin tartuttavia kuin ne ovat nuorina.

Oikeanlainen vasikkala voi myös auttaa hallitsemaan tartuntoja.

”Hyvä vasikkala on viileä ja se voidaan puhdistaa helposti koneella. Siellä on riittävästi tilaa poikimaruuhkia varten, ja se on osastoitava, jottei törmätä jatkuvatäyttöisyyden ongelmiin. Nämä toimet navetassa on kuitenkin otettava huomioon jo rakentamisvaiheessa”, Ruoho huomauttaa.

”Estolääkitys ei ratkaise ongelmaa, koska se ei poista kryptosporidioosia, vaan vasikka voi erittää ookystia vanhempana entistä enemmän. Lääkitys on apukeino alussa, että saadaan tilanne hallintaan, mutta pitkällä tähtäimellä muut keinot ovat tärkeämpiä”, Ruoho painottaa.

Alkueläin on hankala hävitettävä. Pelkkä karsinoiden pesu ja desinfiointi ei riitä. ”Edes 99 prosentin desinfiointiteho ei ole riittävä, vaikka pesu tai desinfiointiaine olisi hyvä. Sadan prosentin tehoa ei saada,” Ruoho sanoo.

Edes moneen taudinaiheuttajaan tehoava Virkon S tai alkoholi eivät tapa ookystia. Myöskään normaalit emäksiset pesuaineet eivät tehoa. Ruoho mainitsee kolme erikoispesuainetta: Neopredisan 135-1, Kilcox extra ja Kenocox, joilta voi odottaa tehoa myös ookystiin.

Kuivadesinfiointiaineet ehkä toimivat jotenkin, mutta niiden teho ei riitä yksinomaiseksi ratkaisuksi. Huokoisille betoni- ja puupinnoille saattaa olla apua sammutetusta kalkista tehdystä kalkkivellistä.

Painepesurilla peseminen voi suorastaan levittää taudinaiheuttajia, joten vain tyhjää vasikkalaa kannattaa pestä. Erityisesti on suojattava näitä tiloja pesevä henkilö.

”Oma suojautuminen pitää muistaa”, Ruoho painottaa.

On yhä paljon asioita, joiden vaikutusta kryptosporidioosiin ei tiedetä. Ei tiedetä, voiko esimerkiksi aikuinen nauta levittää kryptosporidioosia. Tai vaikuttaako esimerkiksi vierihoidon lisääntyminen tautiin? Myös muita avoimia kysymyksiä on.

Tartunnasta voi päästä eroon, mutta se on vaativaa. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta ja järjestelmällisyyttä.

”Se vaatii hyvän poikimahygienian, vastasyntyneiden vasikoiden suojaamisen tartunnoilta, hyvät hoitorutiinit, erilliset työvaatteet ja -jalkineet sekä vanhojen vasikkatilojen huolellisen puhdistuksen”, Ruoho luettelee.

Taudin kanssa voi myös elää, Ruoho lohduttaa. ”Tavoitteena on, ettei kukaan sairastu rajusti.” ◻

 

Kirjoittaja on agronomi, MMM ja vapaa toimittaja.

 

Teksti perustuu Kryptosporidioosi – nouseva zoonoosiuhka nautakarjoissa -hankkeen loppuseminaarin esityksiin.