Suomalainen lihasikala on Euroopan ykköslaatua
Suomalaisten sikojen hännät pääsivät jälleen kansainvälisiin sikaotsikoihin, kun ilmajokelainen lihasikala Sikana Oy nousi ykkössijalle EU Pig Grand Prix 2017 –kilpailussa. Kisassa arvioitiin eurooppalaisten sikatilojen hyviä käytäntöjä ja Sikana Oy valittiin parhaaksi hyvinvointi-teeman osiossa, jossa puntarissa olivat tilojen keinot kasvattaa hännällisiä lihasikoja.
Sikana Oy:n omistajat Markku Puska ja Jaakko Kortesmäki sekä sikalatyöntekijä Sami Paulasaari ottavat tunnustuksen mielihyvin vastaan, mutta kokevat, että palkinto kuuluu kaikille suomalaisille lihasian kasvattajille. ”Voitto tuli meille ihan sillä, että asiat tehdään normaalisti ja hyvin niin kuin muillakin suomalaisilla sikatiloilla.”
Tunnustus osui sikalan täysiin kymmeniin. ”Keväällä 2007 tulivat ensimmäiset porsaat. Siitä lähtien karsinat ovat olleet täynnä.”
Sikana Oy:n kahdessa lihasikalassa on yhteensä 3 000 lihasikapaikkaa. Sikaloissa on 200 lihasian osastot, jotka täyttyvät ja tyhjenevät osasto kerrallaan.
Puska kertoo, että ajatus kilpailuun osallistumisesta tuli Sikavan eläinlääkärin Ina Topparin ja Atrian eläinlääkärin Taneli Tirkkosen kautta.
”Me varmaan edustamme keskimääräistä lihasikalaa aika hyvin”, Puska arvelee. ”Meillä on hyvät kasvutulokset, vaikka ihan huippulukemiin ei päästäkään. Hännänpurenta pysyy meillä aisoissa.”
Vaikka palkinto saatiin siitä, että kasvatetaan hännällisiä sikoja hyvällä menestyksellä, ei Sikanassa mietitä sikojen saparoita kokopäiväisesti. Hännänpurenta on stressireaktio, jota ei esiinny, kun sikojen asiat ylipäätään ovat kunnossa. Puska korostaa, ettei Sikanan suojissa toimita suomalaisittain mitenkään erikoisesti. Eurooppalaisittain Sikanan ja Suomen tuotantomalli sen sijaan on omaa luokkaansa.
Huippukuntoiset kippurahännät
”Terveet siat, ilmanvaihto ja ruokinta”, Puska listaa saparoiden salaisuuksia. ”Sitten virikkeet.”
Nykysiat ovat tarkkaa väkeä. Nopea kasvu ja vilkas luonne tekevät sian herkäksi olosuhteiden ja ruokinnan vaihteluille. Yli kilon kasvava sika on kuin huippu-urheilija, elämän perusasioiden sujumisesta ei voi tinkiä.
”Meillä siat kasvoivat vuonna 2017 keskimäärin 1 052 grammaa päivässä. Parhaan erän päiväkasvu oli 1 203 grammaa. Hyviin kasvuihin pääseminen edellyttää, että eläimet ovat terveitä, olosuhteet hallinnassa ja ruokinta kohdallaan.”
Sikanaan porsaat tulevat yhdeltä tuottajalta. Osastot täyttyvät kerralla, tyhjennykseen kuluu yleensä 2–3 viikkoa.
”Porsaiden painohajonta on tullessa kolmen kilon tietämillä”, Puska laskee. ”Sillä on todella iso merkitys. Suuret erot tulopainoissa toisivat ongelmia, kun pienimmän mukaan kuitenkin pitää edetä.”
Partioiden välinen kierto on 13 viikkoa. Siinä on pysytty. Sikojen karsinnassa pidetään tiukkaa linjaa. ”Kun sioilla on 95 ruokintapäivää alla, katsomme, että siihen mennessä ne ovat kasvaneet sen, mitä niillä on potentiaalia kasvaa. Siitä eteenpäin ne syövät enemmän kuin tienaavat. Tulee kalliita neliöitä, jos 200 lihasian osastossa pidetään muutamaa sikaa vielä viikko ylimääräistä.”
Nopea kierto edellyttää kuitenkin myös sitä, että pesut ja kuivaukset tehdään välillä hyvinkin tiukassa aikataulussa. Siksi Sikanassa on siirrytty siihen, että osastot pestään joka toisen partian jälkeen.
”Se onnistuu, kun porsaat tulevat kaikki samasta paikasta ja tautilanne on kohtuullisen hyvä. Muuten pesujen jättäminen väliin ei olisi mahdollista”, Puska korostaa.
Lue koko juttu palkitusta sikalasta sekä EU Pig Grand Prix 2017 -kilpailun perusteista ja tuloksista KMVETin numerosta 1/2018.
Teksti: Maija Yliaho, Kuva: Tiina Puska