Tautitilanteen heikentyminen muuttaisi eläintautien vastustusta
Jokainen kotieläinyrittäjä voi omalla toiminnallaan vähentää tilaansa kohdistuvaa eläintautiriskiä tai vähentää taudin vaikutuksia. Keinot on kuitenkin valittava tilanteen mukaan, sillä sama tapa ei sovi kaikille. Suhtautumista eläintauteihin voidaan tarkastella neljän eri toimintaperiaatteen avulla: Taudin ennaltaehkäisy tai hävittäminen, tilanteen hallitseminen tai siihen sopeutuminen. Mikäli tautitilanne Suomessa heikentyisi, voisi se siirtää painopistettä tautien ehkäisystä tilanteen hallinnan suuntaan.
Ennaltaehkäisy vai hoito, on keskeinen kysymys valittaessa tapaa, jolla suomalainen kotieläinala vastustaa tarttuvia eläintauteja. Suomessa tehdään paljon työtä eläintautien torjumiseksi etukäteen.
Esimerkiksi tautisuojauksesta huolehtiminen ja tilalle ostettavien eläinten terveydentilan varmistaminen etukäteen ovat ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Ennaltaehkäisy toiminee parhaiten silloin, kun tauti saadaan pidettyä pois tilalta, taudin esiintyvyys on pieni tai tilaan kohdistuva riski suuri.
Esimerkiksi sikatiloilla käytetään enemmän lastaustiloja kuin nautatiloilla, koska sikaloissa eläinliikenne on yleensä tiiviimpää.
Ennaltaehkäisevistä toimista huolimatta tauti voi levitä tilalle. Silloin on päätettävä, ryhdytäänkö tautia hävittämään tilalta. Hävittäminen voi olla kallista, mutta silti taloudellisesti kannattavaa, jos sillä voidaan estää vielä suurempien tappioiden synty.
Viranomaiset aloittavatkin joidenkin herkästi vastustettavien tautien hävittämistoimet lakisääteisesti. Muista taudeista päätöksen tekee kotieläinyrittäjä.
Porsasyskän saneeraaminen sikatiloilta on hyvä esimerkki toimialan aktiivisuudesta. Tarttuvan eläintaudin hävittäminen tilalta voi vaatia tiivistä yhteistyötä teurastamon tai meijerin kanssa.
Tappioita voi rajata
Tautitilanteen hallinnan merkitys kasvaa, jos taudin hävittäminen on vaikeaa. Tautitilannetta voidaan hallita erilaisin taudin leviämistä ja sen aiheuttamia haittoja vähentävin toimenpitein. Esimerkiksi taudin esiintyvyyttä voidaan pyrkiä rajoittamaan rokottamalla eläimiä tai vahinkoja vähentämään hyvällä eläinten hoidolla.
Tilanteeseen sopeutuminen tulee kyseeseen, jos taudin hävittäminen ei enää ole mahdollista joko taloudellisista tai eläinlääkinnällisistä syistä, tai käytettävissä ei ole keinoja, esimerkiksi rokotetta tai lääkettä, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa. Taudin esiintymiseen sopeutuva tila voi esimerkiksi joutua vähentämään eläinten määrää tai muuttamaan tuotantosuuntaa.
Sopeutuminen voikin liittyä tilanteen hallintaan muilla kuin epidemiologisilla keinoilla. Sopeutumisen eräs tarkoitus on turvata eläinten ja muun omaisuuden arvon säilyminen.
Teksti: Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustieteen professori.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 3/2015, josta alkaa tuotantoeläinten terveyden ja hyvinvoinnin taloustieteen ajankohtaisia tuloksia ja näkymiä käsittelevä juttusarja.