Suomen sianjalostus haluaa vastata sika-alan haasteisiin kahdella eri tavalla
Suomalaisen sikatalouden rakennemuutos on ollut 2000-luvulla nopeaa ja toimintaa on pyritty monin tavoin tehostamaan kannattavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Suomessa on kaksi sikoja jalostavaa yritystä, Figen ja Finnpig. KMVET kysyi molemmilta yrityksiltä samat kysymykset sianjalostuksen nykytilasta ja näkymistä.
Sianjalostus poikkeaa naudanjalostuksesta monella tavalla, ja alat etenevät hyvinkin eri tahtiin.
Lypsylehmien genominen valinta mullisti jalostuksen jo toistakymmentä vuotta sitten. Sianjalostuksessa se on otettu käyttöön vasta muutama vuosi takaperin. Esimerkiksi Finnpigin kansainväliset yhteistyökumppanit ovat ottaneet jalostusindeksiin perustuvan valinnan rinnalle genomisen valinnan noin neljä vuotta sitten. Emolehmätuotannossa ollaan vasta nyt lähdössä genomivalinnan tielle.
Sikojen jalostuksessa rehunkäyttökyky on ollut mukana jo vuosikymmenien ajan. Lypsykarjan jalostus ottaa siinä vasta ensiaskeliaan.
Siemenen ja alkioiden sukupuolilajittelu ovat merkittävä trendi nautatuotannossa, sioilla se ei edelleenkään onnistu käytännössä.
Lypsykarjan ja lihanautojen jalostajat jalostavat eläimiä koko maito- ja naudanlihaketjulle. Sikatuotannossa jalostus eriytyi vahvasti eri lihataloille, kun 2000-luvun alussa liha-alan yhteinen panostus suomalaiseen sianjalostukseen hajaantui. 2000-luvulla sikoja onkin Suomessa jalostettu eri lihatalojen tarpeisiin eri tavoin.
Finnpig nojaa kansainväliseen jalostukseen ja eläinaineksen tuontiin. Figen perustaa työnsä Suomessa jalostettuun sikaan ja tähtää myös vientiin.
Lue koko juttu KMVETistä.