Ritinäruttoa todettu Suomessa monen vuoden jälkeen

Suomessa todettiin ensimmäistä kertaa moneen vuoteen ritinäruttoa naudassa elokuussa 2024. Sairastunut eläin oli eteläsuomalaiselta lypsykarjatilalta ja kuollut pian oireiden alkamisen jälkeen. Patologisessa tutkimuksessa todettiin ritinäruttoon sopivia kuolioisia muutoksia lihaksessa, ja diagnoosi varmistettiin PCR-tutkimuksella.

Ritinärutto on anaerobisen Clostridium chauvoei -bakteerin aiheuttama fataali lihasten tulehdus. Ritinäruttobakteerin itiöitä esiintyy maaperässä, mistä ne voivat päästä ruuansulatuskanavaan rehun mukana ja edelleen verenkierron mukana lihaskudokseen. Lihaksen paikallinen vaurio ja verenvuoto, esimerkiksi eläinten nahistelun tai kuljetuksen seurauksena, altistaa taudille aiheuttamalla lihakseen hapettomat olosuhteet.

Yleensä sairastuvat naudat ovat nuoria, kasvavia ja voimakkaasti ruokittuja, iältään kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen.

Myös lampaat ja hevoset voivat sairastua. Eläimet löytyvät kuolleina, tai jos oireita ehditään havaita, tyypillistä on kuume, ontuminen ja paikallinen ritisevä turvotus raajan yläosan lihaksissa, josta tauti onkin saanut nimensä.

Taudinpurkauksessa sairastuu ja kuolee yleensä useampi eläin muutamassa päivässä. Viljelyllä ja PCR:llä varmistettua diagnoosia ei aina onnistuta saamaan, sillä C. chauvoei saattaa hapelle herkkänä bakteerina jäädä löytymättä näytteestä. Maaperässä itiölliset bakteerit voivat säilyä hengissä vuosia ja päästä rehuihin esimerkiksi tulvien seurauksena.

Ritinärutto on lainsäädännössä muu ilmoitettava eläintauti. Tartunnan toteaminen ei aiheuta viranomaistoimia tilalla. Alueella, missä tautia tiedetään esiintyvän, eläimiä voidaan rokottaa.

Lähde: Ruokaviraston Eläinterveystutkimuksen uutiskirje 6/2024