Pesurobotti säästää aikaa ja rahaa sekä vähentää tautiriskiä
Nivalalaisen Sikarinki Oy:n 3 000 lihasian sikalassa itsekseen kulkeva ja pesevä pesurobotti on osoittautunut juuri sellaiseksi hankinnaksi kuin etukäteen toivottiinkin. Yksi monista hyödyistä on tautiriskien väheneminen.
Kari Saalasti kytkee veden ja sähkön päälle, näpyttelee kosketusnäytöllä muutaman ohjelmavalinnan ja se on siinä. Sikalan pesurobotti lähtee kulkemaan osaston käytävää pitkin ja pesee 5,5-metrisen puomin päässä olevalla painesuihkulla karsinoita ennalta ohjelmoidussa työjärjestyksessä.
”Sen saa jättää tänne illasta pesemään, ja kun tulen aamulla, paikat ovat puhtaat ja robotti on parkkeerannut itsensä käytävälle. Yksinkertaista, mutta ennen kaikkea vaivatonta”, Saalasti havainnollistaa.
Neljän osakkaan yhtiösikalalle, nivalalaiselle Sikarinki Oy:lle viime vuoden kesällä hankittu ruotsalaisen Envirologic Ab:n Evocleaner-pesurobotti ei ollut mikään satunnainen päähänpisto. Investointi on jatkoa yrityksen tekniselle kehittämiselle ja siihen päädyttiin tarkkojen laskelmien perusteella.
Saalastin mukaan yksi sikalayhtiön keskeinen ajatus on hyödyntää sikalan toiminnassa modernia tekniikkaa niin paljon kuin mahdollista. Mietinnässä ovat kaikki sellaiset kehittämistoimet ja investoinnit, joista koituu lisäarvoa: joko taloudellista hyötyä tai ajansäästöä eli työn vähentämistä.
”Pesurobotissa hyöty tulee molemmista, mutta selkeämmin työn vähenemisestä. Kun pesut siirretään robotille, työntekijöille jää enemmän aikaa siihen olennaiseen eli eläimiin. Se on se lähtökohta”, sikalayhtiön käytännön toiminnasta toimitusjohtajana vastaava Saalasti perustelee.
Sikalarutiinit ovat hänelle arkipäivää, joskin hän pyrkii olemaan mahdollisimman vähän mukana päivittäisessä toiminnassa ja keskittymään enemmän johtamiseen. Hänen vastuullaan ovat myös ruokinnan suunnittelu ja rehukomponenttien hankinta. Sikarinki Oy:n osakkaat ovat Saalastin lisäksi Antti Isoherranen, Jouni Vaitiniemi ja Hannu Kyllönen. Sikala työllistää Saalastin ja kaksi ulkopuolista työntekijää.
Pesurobotilla nopea takaisinmaksuaika
3 000-paikkaisessa jatkuvatäyttöisessä lihasikalassa on 15 osastoa ja vuosittain sieltä lähtee noin 11 500 lihasikaa. Kiertonopeus on vajaat neljä eli sikalan kautta kulkee vuodessa keskimäärin neljä sikaa sikapaikkaa kohti. Osasto tyhjenee kerran viikossa.
Aiemmin työntekijät pesivät karsinat painepesurilla palkkatyön ulkopuolisena urakkana kiinteään hintaan per osasto. Näin pesuun menevä aika ja kustannukset olivat tarkasti tiedossa.
”Sen perusteella oli helppo laskea, paljonko työntekijöiltä jää robotin hankinnan ansiosta aikaa muihin töihin ja kuinka nopeasti robotti maksaa itsensä takaisin. Laskelma osoitti takaisinmaksuajan olevan neljä vuotta, mikä on varsin lyhyt tämän suuruiselle investoinnille”, Saalasti kokee.
Pesurobotin veroton hinta on noin 45 000 euroa perusvarustelulla. Hankinnan kannattavuutta parantaa ainakin vielä tällä ohjelmakaudella saatava investointituki eli 30 prosentin avustus.
Aika on myös rahaa. Jos pesutauosta säästetään yksi päivä ja porsaat saadaan sisään optimiajassa, tuotetaan vuodessa 200 myytyä lihasikaa enemmän.
”Se on huomattava etu euroiksikin laskettuna”, Saalasti korostaa.
Hän ei lähde arvioimaan, minkä kokoisille tiloille pesurobotti parhaiten sopii. Jokainen tila on erilainen ja paljon riippuu sen rakenteesta tai paljonko edullista työvoimaa on käytettävissä.
Työn ja ajan säästämisen lisäksi robotti parantaa myös työntekijöiden työhyvinvointia ja -terveyttä. Pesurobotti poistaa yhden sikalan tympeimmistä ja raskaimmista työvaiheista eli käsinpesun ja siihen liittyvät mahdolliset työterveys- kuten allergiariskit.
Robotilla pestäessä karsinoiden lattioita ei tarvitse liottaa käsinpesun tapaan, mikä vähentää veden kulutusta. Robotin voi laittaa pesemään suoraan kuivaan ja likaiseen osastoon.
Laajalla ohjelmavalikoimalla esipesusta seinäpesuun robotin saa tekemään vaikka 100-prosenttisesti puhdasta jälkeä. Tilanteesta riippuen kannattaa Saalastin mukaan kuitenkin miettiä, kuinka pitkälle robottipesua hyödyntää.
”Meillä robotti pesee 80-prosenttisesti ja pesutulos on hämmentävän hyvä. Sen jälkeen tietyt toimenpiteet on ajan- ja vedenkäytön kannalta järkevämpää tehdä käsin. Roiskeiden huuhteluun menee enää vain parisen tuntia osastoa kohti”, hän sanoo.
Tehokkaan pesun ansiosta myös sikalan bioturvallisuus paranee eli eri taudinaiheuttajien riski vähenee. Pesussa ei käytetä pesuaineita ja pesun jälkeen osasto vielä desinfioidaan.
Teksti ja kuvat: Arto Takalampi
Lue koko juttu KMVETin numerosta 3/2019.