Nauta on hyvä oppilas
Yrittäjät investoivat automaattilypsyyn ja muuhun automatiikkaan keventääkseen työtä, lisätäkseen työn joustavuutta ja vähentääkseen lypsyyn kuluvaa työaikaa navetassa. Tavoitteet kuitenkin toteutuvat vain, jos lehmät käyvät omatoimisesti lypsyllä ja syömässä. Aina näin ei tapahdu. Ongelma voi olla lehmän ja ihmisen välisessä viestinnässä, ja eläinten vääränlaisessa opettamisessa tai sen puutteessa.
Automaattilypsyssä eläinliikenteen sujumiseen ja hiipumiseen vaikuttaa monta tekijää. Harvoin on kyse yhdestä suuresta jarrusta, jonka ratkaisemalla ongelma poistuu. Toiminnan ratkaisee usein monen pienen tekijän summa.
Lehmien huonon liikkumisen taustalla voi olla ruokinnan epätasapaino, syönnin esteet ja niihin liittyvät muutokset. Pihaton olosuhteissa voi olla joku ongelma tai olosuhteet ovat muuttuneet. Tekniikka ei aina toimi, ja voi muuttua.
Yksi merkittävä ongelma pihattonavetassa voi kuitenkin olla eläinten ja ihmisten välinen viestintä. Sitä ei aina tulla ajatelleeksi, ja ongelmien syitä haetaan edellä mainituista teknisistä tai biologista tekijöistä, vaikka vika olisi viestinnässä.
Nautojen opettamiseen ja oppimiseen sekä ihmisen ja naudan väliseen viestintään on nyt alettu kiinnittää huomiota. Asiantuntijat kehottavat pohtimaan, millaisena eläin kokee ihmisen aistimassaan maailmassa? Ja viestitäänkö eläimelle vai eläimen kanssa?
Lue koko juttu KMVETin numerosta 5/2015
Teksti ja kuvat: Pirjo Mälkiä