Kurja, kallis, työläs ja ahdistava Mycoplasma bovis on jo noin 60 suomalaisella nautatilalla
Lauantaina 7. marraskuuta 2015 kangasniemeläisellä Suursuon tilalla koettiin ikävä yllätys. Heila-nimisestä lehmästä oli lähetetty utaretulehdusmaitonäyte tutkittavaksi Valiolle. Kun vastaus saapui, tuloksena olikin yllättäen Mycoplasma bovis, jota ei ollut todettu aikaisemmin Suursuon tai millään muullakaan lähiseudun tilalla. Tapaus on kiinnostava, koska se saattaa selittää myös joitain muita suomalaisia tartuntoja.
Tartuntalähdettä Suursuon tilalle mietittiin paljon ja porukalla, koska se auttaa suojautumaan jatkossa taudin leviämiseltä.
Missään lähiseudulla ei ole ollut tartuntoja. Tilanväki ei myöskään ole käynyt ulkomaanreissuilla tai edes näyttelyissä tai tilavierailuilla Suomessa, josta tartunta olisi voinut tulla.
Tilan tytär oli lokakuussa tilasiemennyskurssilla. Kotiin tultuaan hän saunoi sekä oli pois navetasta vaaditut 48 tuntia. Kurssilla käytetyt vaatteet eivät vieläkään ole käyneet omassa navetassa vaan odottavat puhtaina käyttöä. Tämänkin suhteen olemme tehneet kaiken mahdollisen ettemme saa tartuntaa muualta, Suursuon tilan väki kertoo.
Kaikille navetassa käyville on tilan puolesta ollut jo pitkään hyvin asialliset suojavaatteet ja kumisaappaat.
Lypsyrobotti oli asennettu maaliskuussa, ja juuri vähän ennen Heilan sairastumista siirretty metrin verran pysyvälle paikalleen. Robotin siirto oli lehmille stressi.
Robotin asentajat käyttivät tilalla poikkeuksellisesti omia kenkiään ja vaatteitaan, mutta heidän työtapaansa kuuluu, ettei samoilla vaatteilla käydä toisella tilalla, ja jokainen päivä aloitetaan puhtailla vaatteilla. Asentajien kontaktit useisiin maitotiloihin ennen ja jälkeen asennuksen on selvitetty heti tartunnan tultua ilmi, eikä kontaktitiloilta ole löytynyt M. bovista.
Suursuon tilalle ei ole ostettu eläimiä, eikä tuontialkioita. Ensimmäiseksi sairastunut Heila oli kahdeksan päivää ennen sairastumistaan siemennetty Tanskasta tuodulla spermalla. Samalla sonnilla oli siemennetty karjassa kaksi muuta lehmää, joista toisella todettiin M. bovis. Kolmas on tiine ja seurannassa.
Sperma-annoksia oli onneksi vielä jäljellä tilan omassa typpisäiliössä, joten niistä voitiin lähettää näyte Eviraan. Sieltä saatiin maaliskuun puolivälissä positiivinen tulos. Tuontispermasta löytynyt M. bovis saattaa auttaa ymmärtämään myös joitakin aiempia
Tartunta on kallis, eikä vakuutuksia ole
M. boviksen aiheuttamat taloudelliset tappiot ovat merkittävät. Niiden suuruus vaihtelee tiloittain.
Lypsylehmillä suurimmat tappiot tulevat maitotuotoksen vähenemisestä ja taudin takia tehtävistä eläinten ennenaikaisista poistoista sekä siitoseläinkaupan loppumisesta. Eläinliikenteen pysähtyminen haittaa arkea huomattavasti.
M. bovis ei ole lakisääteisesti vastustettava tauti, eikä sen varalta voi vakuuttaa eläimiä. Siksi kaikki taudin aiheuttamat kustannukset jäävät tilan ja elinkeinon maksettavaksi.
Lue koko juttu KMVETin numerosta 2/2016. Jutussa kerrotaan kahden tilan kokemuksista. Lehden painoonmenon jälkeen on todettu lisää vastaavanlaisia tapauksia.
Teksti ja kuvat: Maria Tirkkonen