Biocheck tuo uusia ulottuvuuksia tautitorjuntaan
Tilatason tautitorjunnan arviointityökalua on nyt testattu suomalaisilla sika- ja siipikarjatiloilla, ja arvioinnin tuloksia on verrattu muihin Euroopan maihin. Otoksen mukaan suomalaisissa sikaloissa ulkoinen tautitorjunta on hyvässä mallissa. Biocheck paljastaa tosin myös ne heikkoudet, joihin meillä on tarpeen satsata.
Sikavan eläinlääkäri Ina Toppari on käynyt Belgiassa opiskelemassa Biocheckin käyttöä. Menetelmän virallinen nimi on Biocheck.ugent sen kehittämispaikan mukaan.
Satavarmaa bioturvallisuutta ei voi saavuttaa
Sikatilan bioturvallisuudella tarkoitetaan kaikkia niitä keinoja, joilla minimoidaan taudinaiheuttajien pääsy sikalaan tai niiden leviäminen sikalassa. Ulkoisen bioturvallisuuden tavoitteena on suojella sikalaa ulkomaailmalta ja sieltä tulevilta taudinaiheuttajilta. Samalla huolehditaan siitä, ettei sikalasta pääse leviämään taudinaiheuttajia sen ulkopuolelle.
Sisäisestä bioturvallisuudesta puhutaan, kun tarkoitetaan niitä toimia, joilla estetään taudinaiheuttajien leviäminen sikalan sisällä osastosta toiseen ja vanhemmista eläimistä nuorempiin.
Myös Biocheck-arvioinnissa sikalan toimintaa arvioidaan sekä ulkoisen että sisäisen tautisuojauksen näkökulmasta. Molemmat on jaettu kuuteen eri osa-alueeseen, joita arvioidaan toimintaa koskevien kyllä/ei -kysymysten avulla. Kaikkiaan kysymyksiä on toista sataa ja ne kattavat melko tarkasti kaikki sikalan osastot ja eri tapahtumat.
Toppari korostaa, ettei Biocheck-arvioinnissa etsitä virheitä tai arvioida sitä, onko asioita tehty oikein vai väärin tai etsitä syyllistä. ”Tarkoituksena on käydä läpi, mikä on tilan tautisuojauksen tilanne, ja löytää sieltä vahvuuksia ja niitä kohtia, mitä voisi vielä parantaa. Biocheck ei ole tarkastus, se on tilalle ja eläinlääkärille tehty työkalu, jonka avulla asioita voidaan kehittää.”
Toppari muistuttaa myös, että bioturvallisuudessa pyritään aina ”parhaaseen mahdolliseen”. ”Sataprosenttista tautisuojausta on mahdotonta saavuttaa. Sikaloissa ollaan tekemisissä elävien eläinten kanssa, ja aina on pakko tasapainoilla eri asioiden kanssa.”
”Aina voi myös ottaa uusiksi ja tehdä uuden arvioinnin, kun on tehty muutoksia. Omaa tilannetta voi seurata niin tiuhaan kuin tuntuu tarpeelliselta.”
Lue koko juttu KMVETin numerosta 3/2017. Jutussa kerrotaan myös yhden sikalan biocheck-arvioinnista.
Teksti ja kuva: Maija Yliaho