Pidä kiinni tuloksesta, vaikka säästät
Maidon tilityshinnan laskiessa ensimmäinen ajatus on helposti: mistä nyt säästetään? Maitoyrittäjien uusi puheenjohtaja Tuomas Pietiläinen lähestyy kysymystä hieman toisin.
Maidon tilityshinnan laskiessa ensimmäinen ajatus on helposti: mistä nyt säästetään? Maitoyrittäjien uusi puheenjohtaja Tuomas Pietiläinen lähestyy kysymystä hieman toisin.
”Jos asioita on tehty jo valmiiksi järkevästi, kovin paljon akuutteja säästökohteita ei välttämättä edes ole. Itseään kuoliaaksi säästämällä ei rikastu.”
Ajatus kuulostaa ensi kuulemalta ristiriitaiselta juuri silloin, kun tulot pienenevät. Pietiläisen mukaan olennaisempaa kuin mahdollisimman nopea kulujen leikkaaminen on kuitenkin tunnistaa, mikä omassa yrityksessä todella tekee tulosta – ja pitää siitä kiinni.
”Tuotannosta täytyy pitää huolta. Myytävää tuotetta pitää syntyä. Jos säästöt heikentävät tuotantoa, eläinten hyvinvointia tai tulevaa tulovirtaa, säästö ei ole kannattava.”
Tiukempi taloustilanne vaatii silti tavallistakin kriittisempää katsetta omaan toimintaan. Tuottamattomat eläimet on tunnistettava, poistorajoja arvioitava ja jokaisen kustannuksen kohdalla kysyttävä: mitä tällä oikeastaan saadaan aikaan?
Ehkä vielä tärkeämpi kysymys on, tehdäänkö asioita siksi, että ne ovat yritykselle järkeviä – vai siksi, että näin on aina tehty.
Maksuvalmius pakottaa katsomaan eteenpäin
Jos Pietiläisen on nostettava yksi talousluku muiden yläpuolelle, se on maksuvalmius.
”Yksinkertaistettuna kysymys on siitä, riittävätkö rahat laskujen maksamiseen vai eivät.”
Maksuvalmiutta pystyy hänen mukaansa ennakoimaan kohtalaisen luotettavasti noin kuukauden tai kaksi kerrallaan. Maitotilit, tiedossa olevat tukimaksut ja tulevat laskut ovat silloin jo melko hyvin hahmotettavissa.
Täydellisen vuosibudjetin laatiminen on paljon hankalampaa toimintaympäristössä, jossa esimerkiksi energian hinnan vaihtelu voi muuttaa vuosikustannuksia kymmenillä tuhansilla euroilla.
Mutta ennakointi ei tarkoita täydellistä ennustamista. Oleellisempaa on huomata ajoissa, jos rahat tulevat ja laskut lähtevät eri aikaan.
”Usein ongelma ei ole se, ettei rahaa olisi tulossa. Se tulee vain väärään aikaan. Jos tilanne näyttää tiukalta, maksuaikatauluista pystyy yleensä keskustelemaan. Mutta silloin pitää itse olla ajoissa yhteydessä. Moni asia ei vaadi muuta kuin sen, että hoitaa sen ennen kuin siitä tulee ongelma.”
Talousjohtaminen ei siis aina tarkoita suuria ratkaisuja. Joskus se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että tietää riittävän ajoissa, missä mennään – ja toimii sen tiedon perusteella.
Säästä koneista – älä tuotantokyvystä
Pietiläisen omalla tilalla yhteistyö on ollut yksi keino pitää pääomakustannuksia kurissa. Kaikkea ei tarvitse omistaa yksin, esimerkiksi nurmirehun korjuukoneet on hankittu yhdessä muiden tilojen kanssa, ja myös useita muita koneita on yhteisomistuksessa eri tilojen kesken.
”Jo kahden kimppaan ostettu kone tarkoittaa käytännössä 50 prosentin alennusta ja puolta pienempää investointia.”
Yhteisomistus ei kuitenkaan toimi itsestään. Pelisääntöjen on oltava selvät. Pietiläisten tapauksessa koneita omistava yhteinen osakeyhtiö on ollut toimiva ratkaisu: kustannukset jakautuvat käytön mukaan ja kaikkia kohdellaan samalla tavalla.
Yhteistyö onkin yksi tapa haastaa myös sitä ajatusta, että maatilalla kaiken pitäisi olla omaa. Toisaalta kaikkea ei voi arvioida pelkän hankintahinnan perusteella.
Apevaunun uusiminen voi näyttää paperilla isolta kululta, jos vanhallakin vielä pärjätään. Mutta jos toimintavarmuus heikkenee tai ruokinnan järjestäminen vaatii kohtuuttomasti lisätyötä, halvin vaihtoehto ei välttämättä olekaan yritykselle edullisin.
”Ruokinnasta ja eläinten hyvinvoinnista en lähtisi tinkimään. Ne ovat suoraan yhteydessä siihen, syntyykö myytävää tuotetta.”
Samalla yhteistyön merkitys ulottuu koneiden yhteisomistusta pidemmälle. Kun oma apevaunu kerran hajosi, apu löytyi kymmenen kilometrin päästä tutulta yrittäjältä.
”Kaikessa ei tarvitse eikä kannata pärjätä yksin. Toimiva kumppanuusverkosto on kullanarvoinen turva.”
Tiukassa taloustilanteessa hyvä verkosto ei siis ole vain mukava lisä. Se voi olla myös osa yrityksen riskienhallintaa.
Epävarmuus ei ole syy pysähtyä
Talouden heiketessä investointien jäädyttäminen voi tuntua turvallisimmalta vaihtoehdolta. Pietiläinen varoittaa kuitenkin tekemästä päätöksiä pelkästään yleisen tunnelman perusteella.
Hän muistaa edelleen noin kymmenen vuoden takaisen keskustelun, jossa yhdysvaltalainen maitotila-asiantuntija Gordie Jones kysyi, mitä tilalla aiotaan tehdä kahdenkymmenen vuoden kuluttua.
Pietiläinen vastasi, että sitä on vaikea sanoa. Kukaan ei tiedä, miltä energian, lannoitteiden tai muiden tuotantopanosten hinnat silloin näyttävät. Saati toimintaympäristö ja ympäröivä yhteiskunta.
Jonesin vastaus jäi mieleen.
”Hän totesi kuulleensa samaa vastausta jo kuusikymmentä vuotta.”
Epävarmuus ei siis ole uusi ilmiö, vaikka epävarmuuden syyt vaihtuvat.
Täydellistä investointihetkeä ei välttämättä koskaan tule. Siksi tärkeämpää on tuntea oman yrityksen lähtökohdat, arvioida investoinnin vaikutukset realistisesti ja tehdä ratkaisut oman suunnan, ei naapurin tekemisten perusteella.
”Meilläkin on ollut investointeja, joiden kohdalla on mietitty, pitäisikö suunnitelma laittaa pöytälaatikkoon. Yllättävän usein juuri se ajankohta on jälkikäteen osoittautunut oikeaksi.”
Jos maidon hinta laskisi vielä viisi senttiä?
Entä jos tilanne kiristyisi tästä vielä lisää? Pietiläisen vastaus ei ala paniikkijarrutuksesta, vaan jälleen oman toiminnan tarkastelusta.
Ovatko eläinten poistorajat oikeat? Mitkä pellot todella ansaitsevat panostuksia? Missä tuotantoa voidaan tehdä tehokkaammin? Ja ennen kaikkea: saadaanko suunnitellulla säästöllä oikeasti aikaan haluttu vaikutus?
”Pitää tehdä raatorehellinen tarkastelu omasta toiminnasta. Itselleen ei saa antaa liikaa armoa, mutta itsesääliinkään ei ole varaa. Tilannetta pitää pystyä katsomaan realistisesti.”
Ehkä juuri siinä on tämän hetken maitotilatalouden tärkein oppi.
Maidon hintaa, korkoja, energiamarkkinoita tai maailmantaloutta yksittäinen yrittäjä ei pysty määräämään. Oman yrityksen tilanteen hän voi kuitenkin tuntea. Tuotantoa, investointeja, kustannuksia ja maksuvalmiutta voi johtaa. Omaa tekemistä voi kyseenalaistaa. Apua voi pyytää, yhteistyötä rakentaa ja tulevaa ennakoida, vaikka sitä ei pystyisikään ennustamaan.
Talouden johtaminen ei ole kykyä tietää varmasti, mitä seuraavaksi tapahtuu. Se on kykyä tietää, missä itse seisoo, ja tehdä sen perusteella seuraava mahdollisimman hyvä ratkaisu.
Kun Pietiläiseltä kysyy yhtä neuvoa maitoyrityksen talouden turvaamiseen juuri nyt, vastaus kiteyttää koko keskustelun:
”Ole perillä tilasi todellisesta tilanteesta, ennakoi ja tee yhteistyötä aina kun voit. Verkostossa on voimaa.” ◻
Yrittäjän pöydällä -juttusarjaa kirjoittaa Maitoyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja, KTM ja agrologi Kirsi Kause. Sarjassa tarkastellaan ajankohtaisia maitoyrittäjyyden teemoja haastatellen eri puolilla Suomea toimivia maitoyrittäjiä.