Hyvinvointia tuotantoeläimille: Afrikkalainen sikarutto uhkaa sikojen hyvinvointia

Afrikkalainen sikarutto (ASF) muutti suomalaisen sikatalouden toimintaympäristöä kertaheitolla, kun tautia todettiin kesällä Virolahden villisioissa. ASF sairastuttaa villi- ja kesysiat vakavasti ja aiheuttaa niille huomattavaa kärsimystä. Tähän asti tautia ei ole todettu suomalaisissa sikaloissa, mutta riski viruksen leviämisestä villisioista tuotantosikoihin on todellinen.

Taudilla on myös välillisiä vaikutuksia: tehostetut torjuntatoimet voivat jo itsessään heikentää sikojen hyvinvointia, jos esimerkiksi tonkimismateriaalia ei pystytä rajoitusten vuoksi tarjoamaan. Mahdollisten taudinpurkausten seuraukset tuntuvat konkreettisesti sikojen elämässä, sillä terveitäkin eläimiä joudutaan tautisaneerauksen nimissä lopettamaan.

Taudinpurkaukset johtavat usein myös eläinten siirtokieltoihin, kuljetusten rajoittamiseen, tuotantoketjun häiriöihin ja hyvinvointia heikentävään eläintiheyden tilapäiseen kasvuun tiloilla, jos eläimiä ei voida siirtää suunnitellusti.

Sikatiloilla tautisuojaus onkin noussut entistä tärkeämpään rooliin, mikä näkyy myös tilojen arjessa. Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti siat on pidettävä sisällä koko Suomessa. Tämä koskee myös luomusikoja.

Tuottajan näkökulmasta tilanne voi tuntua ristiriitaiselta. Toisaalta tavoitteena on tarjota sioille hyvä elinympäristö ja mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen, toisaalta sikaruton torjunta edellyttää tiukkoja rajoituksia, jotka kaventavat toimintamahdollisuuksia. Juuri tällaisessa tilanteessa eläinten hyvinvointiin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Kesysika sairastuu vakavasti

Tuotantosioille ASF on yksi vakavimmista tunnetuista eläintaudeista. Hyvinvointivaikutusten vakavuuden vuoksi tauti luokitellaan maailmanlaajuisesti yhdeksi merkittävimmistä sikojen terveyttä ja hyvinvointia uhkaavista eläintaudeista. Tauti leviää tuotanto-oloissa herkästi aiheuttaen sioille vakavaa kärsimystä.

Tartunnan saanut sika voi kärsiä korkeasta kuumeesta, ruokahaluttomuudesta, hengitysvaikeuksista, verenvuodoista, oksentelusta ja ripulista. Oireet heikentävät hyvinvointia voimakkaasti aiheuttamalla kipua, heikkoutta, hengitysvaikeuksia ja yleistä huonovointisuutta.

Kuolleisuus on korkea, ja kuolema tapahtuu muutamassa päivässä oireiden alkamisesta. Jos tauti ei johda välittömästi kuolemaan, sika voi joutua kärsimään muun muassa kroonisesta kuumeesta, tulehduksista, heikkoudesta, luomisista ja sikiökuolemista kuukausien ajan.

Koska tehokasta hoitoa ei ole, todetun tautitapauksen seurauksena käytännössä kaikki sikalan eläimet joudutaan lopettamaan taudin leviämisen estämiseksi. Eläinten menettäminen, lopetus ja sitä edeltävä eläinten käsittely ovat valtavia stressinaiheita myös sikatilalliselle. Sairastumisen ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää.

Käyttäytymistarpeista huolehtiminen korostuu

Tautisuojauksen ja sikojen hyvinvoinnin edistämisen tulee kulkea käsikkäin. Kun siat pidetään sisätiloissa, tutkimismateriaalin merkitys korostuu entisestään. Siat ovat uteliaita ja aktiivisia eläimiä, joilla on voimakas tarve tonkia ja tutkia ympäristöään. Jos tarve jää tyydyttymättä, turhautuneelle sialle ei jää muuta mahdollisuutta kuin purkaa stressiään pureskelemalla mitä suuhunsa saa. Usein kohteena on silloin karsinatoverin häntä.

Olki on yksi parhaista sikojen virikemateriaaleista. Akuutissa tautitilanteessa olkeen liittyy kuitenkin tartuntariski, eikä tartuntavyöhykkeeltä kerättyä olkea saa käyttää sioille kuivikkeena, ellei sitä ole varastoitu asianmukaisesti vähintään 90 vuorokauden ajan.

Hyvinvoinnin näkökulmasta olennaista on, ettei tautisuojauksen vuoksi luovuta tutkimismateriaalin tarjoamisesta. Sen sijaan on etsittävä turvallisia ratkaisuja, joilla voidaan yhtä aikaa vähentää tautiriskiä ja tukea sikojen käyttäytymistarpeita. Monilla tiloilla tämä tarkoittaa huolellista materiaalien hankintaa, varastointia ja käsittelyä. Joillakin tiloilla voidaan joutua arvioimaan myös vaihtoehtoisten materiaalien käyttöä.

Tautisuojauksesta turvaa

Afrikkalainen sikarutto muistuttaa meitä siitä, kuinka tiiviisti eläinten terveys, hyvinvointi ja tilan taloudellinen kestävyys liittyvät toisiinsa. Tauti aiheuttaa sioille vakavaa kärsimystä, mutta samalla se uhkaa koko tuotannon jatkuvuutta ja markkinoita. Siksi jokainen onnistunut tautisuojauksen toimenpide on samalla sekä eläinten hyvinvointiteko että investointi suomalaisen sikatalouden tulevaisuuteen.

Vaikka tautia on toistaiseksi löydetty Suomessa vain villisioista, monet vientimaat suhtautuvat tilanteeseen erittäin vakavasti ja se johtaa sianlihan tuontirajoituksiin tai lisävaatimuksiin, jotka vaikuttavat sianlihan vientiin. Tuotantosikaloiden pitäminen ASF-vapaina on ratkaisevan tärkeää suomalaisen sikaketjun kilpailukyvylle, jolle tauti on ennen kaikkea taloudellinen uhka.

Vaikeassakin tilanteessa perusasia pysyy samana: terveellä sialla on parhaat mahdollisuudet voida hyvin. Kun tautien ehkäisy ja sikojen käyttäytymistarpeiden huomioiminen kulkevat rinnakkain, luodaan parhaat edellytykset sekä eläinten että tilan menestymiselle. ◻