Siirry suoraan sisältöön.
/ 9.12.2023

Hännänpurennan jäljillä suomalaisissa välikasvattamoissa

Perusajatus hännänpurennasta stressin aiheuttamana käyttäytymishäiriönä ei ole muuttunut vuosikymmeniin. Ongelmaa on opittu hillitsemään, mutta häntiä vaurioituu silti edelleen aivan liian paljon. Taloudellisuus ja stressinhallinta ovat kasvavien sikojen kasvatuksessa varsin voimakkaassa ristiriidassa. Eläinten genetiikan nopea muuttuminen aiheuttaa todennäköisesti myös tiedon osittaista vanhenemista tavalla, jota on vaikea tunnistaa.

Siirry artikkeliin
/ 8.12.2023

Reaaliaikaista ruokintapalvelua lypsylehmille Hankkijalta

Hankkijalta kolme uutta ruokintapalvelua Online-Onnikki, Tulos-Tuulikki ja Muutos-Mustikki. Termiinikauppojen tueksi on avattu Raaka-ainemarkkinat-palvelu.

Siirry artikkeliin
/ 8.12.2023

Kuparisulfaatia sorkkakylpyihin vain eläinlääkärin määräyksellä

Kuparisulfaattia on aiemmin käytetty sorkkakylvyissä. Kuparisulfaatti ei kuitenkaan ole ihon desinfiointiin hyväksytty biosidiaine. Tämän vuoksi ensi vuodesta lähtien kuparisulfaatti on lääke, kun sitä käytetään sorkkakylvyissä. Kuparisulfaatti on myös hävitettävä vaarallisena jätteenä, eikä sitä saa laittaa lietteen sekaan.

Siirry artikkeliin
/ 8.12.2023

Maailman eläintautitilanne

ASF-tartuntoja raportoidaan nyt Balkanin alueen sikaloista. Kesä–lokakuussa niitä on ollut eniten Kroatiassa (1 078), Bosnia-Herzegovinassa (793), Romaniassa (613) ja Serbiassa (381). Kartan tumman harmaissa maissa on vain villisikojen ASF-tapauksia. Vaalean harmaat ovat vapaita ASF:sta.

Siirry artikkeliin
/ 7.12.2023

Rehu-uutuuksia ja homesieppareita

Syksyn KoneAgriassa keskustelua herättivät viljojen ja säilörehujen laatuongelmat. Rehuvalmistajilla oli esillä uusia innovaatioita ja jo aiemmin hyväksi todettuja ratkaisuja mykotoksiinien hallintaan.

Siirry artikkeliin
/ 7.12.2023

Biocheck-arviointi ennakoi tautiriskien paikat

Eläinten sairastuminen tai jopa täysin oireettomankin tarttuvan taudin pääsy kotieläintilalle on aina erittäin kallista. Se on myös stressaavaa ja aiheuttaa paljon lisätyötä. Siksi tartuntoja kannattaa torjua etukäteen. Kotieläintilan bioturvaa kartoittavat Biocheck-arvioinnit on Suomessa tehty jo kaikille sika- ja siipikarjatiloille. Parin vuoden ajan arviointeja on tehty myös nautatiloille. KMVET kävi tutustumassa, miten arviointi tehtiin AhlmanEdun oppilaitoksen navetassa Tampereella.

Siirry artikkeliin
/ 7.12.2023

Tarkkuutta omien rehujen kanssa

Päättynyt kasvukausi oli valitettavan otollinen erilaisten rehujen haitta-aineiden syntymiselle. Erityisesti rehuviljoissa on punahomeen aiheuttamia korkeita don-pitoisuuksia, mutta myös osassa nurmirehuista on laatuongelmia.

Siirry artikkeliin
/ 30.11.2023

Kilinä voi kertoa juoksutusmaha-ongelmista

Juoksutusmahan laajentuma ja siirtymä on lypsylehmien alkulypsykauden monisyysairaus. Stetoskoopilla kuuluvat kilinät auttavat oikean diagnoosin äärelle. Ensisijainen hoito on aina leikkaus, mutta nopean kirurgian lisäksi potilas tarvitsee monipuolista ja tehokasta tukihoitoa.

Siirry artikkeliin
/ 25.11.2023

Kivennäispitoisuudet tarkastelussa

Rehutaulukoiden arvot vastaavat hyvin viljojen ja palkokasvien kivennäispitoisuuksien keskiarvoja, kasvukausien välillä on toki vaihtelua. Suurin vaihtelu havaittiin herneen ja härkäpavun fosforipitoisuuksissa.

Siirry artikkeliin
/ 19.11.2023

Eläinten hyvinvoinnin kehittäminen on vahva intressi kaupalle

Tuotantoeläinten hyvinvointi on eläinperäisten tuotteiden laadusta puhuttaessa noussut isoon rooliin. Kaupparyhmittymillä on omat eläintuotantoon liittyvät vastuullisuustavoitteensa. Eläinten hyvinvoinnin edistämisessä Lidl pyrkii haastamaan isompiaan, Keskoa ja S-ryhmää.

Siirry artikkeliin