Siirry suoraan sisältöön.
/ 20.9.2023

Ylämaankarjan kasvatus vaatii malttia

Highland cattle eli suomalaisittain ylämaankarja on ulkokasvatukseen sopeutunut, alkujaan skotlantilainen lihakarjarotu. Eläimet saavat kasvaa pitkään ja poikimiset sujuvat helposti. Kotoisella nurmirehulla ruokitun ja paljon liikkuvan naudan tumma, vähärasvainen liha muistuttaa riistalihaa.

Siirry artikkeliin
/ 14.9.2023

Porsaiden kirurgisen kastraation kielto haastaa muutokseen

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva eläinten hyvinvointilaki kieltää siirtymäajalla karjuporsaiden kirurgisen kastraation. Kielto on merkittävä parannus sikojen hyvinvointiin, mutta siirtymäaika…

Siirry artikkeliin
/ 7.9.2023

Juoksutusmaha voi laajentua ja siirtyä, kiertyessä on jo kiire

Naudoilla esiintyy lukuisia erilaisia juoksutusmahan sairauksia. Juoksutusmahahaavojen lisäksi yleisimpiä ovat juoksutusmahan laajentuminen ja siirtyminen. Laajentunut juoksutusmaha voi myös kiertyä.

Siirry artikkeliin
/ 1.9.2023

Jalostus vähentää lypsykarjan ilmastovaikutuksia pysyvästi

Kotieläinjalostuskin osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tavoiteena on vähentää lypsykarjan tuottamia, ilmastoa lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään tällä hetkellä kuumeisesti ympäri maailmaa, myös Suomessa. Jalostukseen kannattaa panostaa, sillä sen aikaansaamat suotuisat vaikutukset päästöihin ovat pysyviä ja kumuloituvat nautasukupolvesta toiseen. Millaisten muutosten äärellä karkearehua hyödyntävä märehtijäjoukkomme on, kun sen kykyä tuottaa maitoa ja lihaa pyritään kehittämään ympäristöystävällisemmäksi jalostuksen uusin keinoin?

Siirry artikkeliin
/ 25.8.2023

Maailman sika-alan trendit näkyvät myös Suomessa

Sika-ala elää voimakkaassa muutosvaiheessa niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Erityisesti eläinten hyvinvoinnin kehittäminen puhuttaa Euroopassa. Myös muut ajankohtaiset teemat, kuten päästöjen vähentäminen ja sosiaalisen median käyttö, koskettavat myös sikatuotantoa. Pig Progress -lehden päätoimittaja Vincent ter Beek listasi maailmanlaajuisesti sika-alalla merkittäviä trendejä. Vaikka Suomessa monia asioita katsotaan hieman eri näkökulmasta kuin muualla, koskettavat lähes kaikki listan asiat myös suomalaista tuotantoa.

Siirry artikkeliin
/ 21.8.2023

Tekoäly auttaa parantamaan sonnien hyvinvointia

Pilottihankkeessa sonneja seurataan videokameroilla ja tallenteista eritellään eri käyttäytymismuotoja opetusmateriaaliksi tekoälylle. Nykyistä tarkempi tieto eläinten ajankäytöstä auttaa esimerkiksi seuraamaan olosuhteisiin tehtyjen muutosten todellisia vaikutuksia hyvinvointiin.

Siirry artikkeliin
/ 20.8.2023

Mitä karjujen kasvatus lihasiaksi tarkoittaa?

Uusi laki eläinten hyvinvoinnista edellyttää, että karjuporsaiden kirurgisesta kastraatiosta luovutaan vuoden 2034 loppuun mennessä. Yksi vaihtoehto kastraatiolle on kasvattaa karjuporsaita lihasiaksi. Eurooppalaisten tutkimusten mukaan tuottajille tämä voi tarkoittaa ainakin uutta tuotantotapaa ja alempia rehukustannuksia. Teurastamoille täyskarjut toisivat lisätyötä ja -kustannuksia.

Siirry artikkeliin
/ 19.8.2023

Euroopan maitoala inflaation kynsissä

Viime vuosia selvästi voimakkaampi inflaatio tuntuu jokseenkin kaikilla tuotantoaloilla. Myös maitoalalla. Ranskassa kesällä järjestetty World Milk and Meat Markets -konferenssi kokosi ajantasaisen yleiskatsauksen alan kansainvälisestä kaupasta sekä maito- ja lihasektorien kehityksestä tärkeimmillä tuotantoalueilla.

Siirry artikkeliin
/ 18.8.2023

Joka neljäs emakko liikaa?

Sikataloudessa on ollut raju rakennekehitys 1990-luvulta asti. Sikatiloja oli vuonna 1995 reilut 6 000, vuonna 2011 vajaa 2 000 ja tänä vuonna…

Siirry artikkeliin
/ 17.8.2023

Kansainvälisessä maitotuotosten vertailussa Suomen lehmät ovat kestäviä

Lehmien kestävyys, johon kuuluu lehmän tuotanto- ja elinikä sekä lehmän elinaikanaan lypsämä maitomäärä ovat viime vuosikymmeninä nousseet tärkeiden maitotiloilla mitattavien asioiden joukkoon. Lehmien kestävyyden on todettu vaikuttavan maidontuotannon hiilijalanjälkeen. Suuren elinikäistuotoksen lypsävän lehmän hiilijalanjälki maitolitraa kohti on pienempi kuin pienen elinikäistuotoksen tuottavan yksilön. Sama pätee tuotantokustannukseen maitolitraa tai -kiloa kohti.

Siirry artikkeliin