Siirry suoraan sisältöön.
/ 18.6.2021

Kotimaisuus ja eläinten hyvinvointi kiinnostavat suomalaista kuluttajaa

Elintarvikkeiden kotimaisuus on eri tutkimusten mukaan suomalaisille kuluttajille tärkeää. Vaikka kaikki kuluttajat eivät valitse ruokaansa kotimaisuuden perusteella, on se useimmille tärkeä valintakriteeri. Kotimaisuus eläintuotteiden laadun takeena ei kuitenkaan riitä vaativille kuluttajille, vaan kotimaisten tuotteiden profiilia on edelleen vahvistettava muilla ominaisuuksilla, kuten ympäristökestävyydellä ja eläinten hyvinvoinnilla, ja hyvistä ominaisuuksista on viestittävä kotimaisuuden rinnalla.

Siirry artikkeliin
14.6.2021

Märehtijöiden tuottamia metaanipäästöjä voidaan vähentää

Kotieläintuotantoa kehitetään jatkuvasti toimivammaksi, kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi. Yksi hiertävä ja paljon huomiota saanut tekijä on märehtijöiden tuottama metaani. Eläinten tuottama metaani halutaan minimiin, mutta se on haastavaa.

Siirry artikkeliin
/ 11.6.2021

Kukkotipujen lopettamisesta halutaan eroon

Kananmuna on suosittua ruokaa. Tuotantoketjuun liittyy kuitenkin eettinen epäkohta ja biologisen resurssin hukka, kukkotipujen lopettaminen. Munijakanojen tuotannon yhteydessä syntyville kukkotipuille…

Siirry artikkeliin
/ 8.6.2021

Maailman maitopäivä muistuttaa tosiasioista

Tätä kirjoittaessani sateet ovat keskeyttäneet pahasti kylvötyöt, ainakin tässä meidän seutuvilla, eivätkä ennusteet lupaa oikein hyvää jatkossakaan. Monet meistä karjatilallisista,…

Siirry artikkeliin
/ 6.6.2021

Pariisin sikatutkimuspäivät kokosi jälleen sikatutkimuksen uusimmat tulokset

Pariisin vuosittainen sika-alan tapahtuma on katsaus uusimpiin tutkimustuloksiin, joilla on käytännön vaikutuksia sikatilojen tilanhoitoon, sikojen ruokintaan ja jalostukseen, ympäristöön ja terveyteen. Ranskan sikatutkimuksen, IFIP:n sekä maatalous-, elintarvike- ja ympäristötutkimuslaitos INRAE:n helmikuussa järjestämät 53. sikatutkimuspäivät pidettiin tänä vuonna virtuaalikongressina, johon osallistui tutkimuslaitoksia ja sika-alan yrityksiä noin 15 maasta.

Siirry artikkeliin
/ 4.6.2021

Puutiaistutkimuksella varaudutaan ilmastonmuutokseen

Vektoreista ja niiden välittämien taudinaiheuttajien, patogeenien, siirtymismekanismeista on tiedetty melko vähän. Vasta viime aikoina etenkin punkkitutkimus on edennyt harppauksin. Puutiaisvälitteisten tautien diagnostiikka on parantunut ja esimerkiksi punkkien esiintymisestä ja elinkierrosta Suomessa on saatu lisää tutkimustietoa. Historiallisesti katsoen ja verraten moneen muuhun maahan suomalaisten nautojen punkkitilanne on juuri nyt erittäin hyvä.

Siirry artikkeliin
/ 4.6.2021

Afrikkalaisen sikaruton vaikutus lihakauppaan näkyy voimakkaasti koko maailmassa

Afrikkalainen sikarutto on vaikuttanut sianlihantuotantoon ja siihen liittyvään teollisuuteen sekä ravistellut myös kauppaa ympäri maailman. Se tuntuu myös muussa lihantuotantoteollisuudessa. Näin on käynyt siitä huolimatta, ettei tautia ole todettu lainkaan Amerikan mantereella, ja Euroopassakin vain osassa maita. Ranskan sikatutkimus, IFIP on analysoinut viime vuosien toteutuneita lukuja. ASF:n vaikutukset näkyvät lähes kaikkialla. Osa maista kuuluu sianlihakaupan voittajiin, osa häviäjiin.

Siirry artikkeliin
4.6.2021

Pääkirjoitus

Siirry artikkeliin
/ 15.5.2021

Jos uusia katastrofeja ei ilmaannu, sika-alan näkymä hyvä

Euroopan ja koko maailman sikamarkkinoihin vaikuttavat yhä koronapandemia ja afrikkalainen sikarutto. Sianlihan kysyntä Aasiassa vahvistuu. Venäjä on saavuttanut omavaraisuuden sikatuotteissa. Brexitin ei tällä hetkellä odoteta vaikuttavan Euroopan sikatuotantoon merkittävästi. EU-erostaan huolimatta britit ovat edelleen riippuvaisia EU-alueen lihantuotannosta, Ranskan sikatutkimus, IFIP ennustaa.

Siirry artikkeliin
/ 10.5.2021

Tutkimuksella uutta tietoa lypsylehmien pötsiterveydestä

Syksyllä 2020 Suomessa toteutettiin ensimmäistä kertaa tutkimus, jossa lypsylehmien verkkomahan happamuutta mitattiin pH:ta mittaavilla boluksilla käytännön maitotilalla. Aiemmin vastaavia tutkimuksia on tehty tutkimusmaatiloilla esimerkiksi Maaningalla, Jokioisilla ja Viikissä. Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tutkimuksen tavoitteena on selvittää, esiintyykö nykyaikaisilla maitotiloilla piilevää hapanpötsiä. Hypoteesi on, että poikimisen jälkeen väkirehumäärän lisääntyessä pötsi happamoituu, varsinkin jos ruokintapöytätila on rajallinen.

Siirry artikkeliin