Ensimmäinen talvi siitossonnien kasvattajana

Hosiken tilalla kasvavat sonnit huutokaupataan emolehmätiloille huhtikuun sonnihuutokaupassa.

Viime syksynä huittislaisella Hosiken tilalla luovuttiin emolehmien kasvatuksesta. Pian oltiin uuden edessä, kun lokakuussa tilalle saapui 220 edellisen kevään sonnipoikaa. Sonnit tulivat jalostukseen erikoistuneilta HKFoodsin sopimustiloilta.

Vaikka uuden tuotantosuunnan myötä kaikki muuttui ja opeteltavaa on riittänyt, niin epävarmuutta asian suhteen tilalla ei ole missään vaiheessa ollut.

”Takana on mielenkiintoinen talvi. Jalostaminen oli kiinnostavaa jo emojen kanssa ja tämä on vähän kuin sille jatkumoa”, kertoo Hosiken tilan isäntä Tero Hosike. Hän pitää tilaa yhdessä vaimonsa Anne Kangasvuori-Hosiken kanssa.

”Tämä kevät on erilainen. Emotilalla poikimakausi olisi täydessä vauhdissa. Nykyisin poikimakauden tilalla on sonnien myyntiä valmistelevat toimenpiteet. Sonneille tehdään viralliset vuodenpainopunnitukset, selkälihasultraukset, rakennearvostelut sekä myyntivideoiden kuvaukset.”

Kasvunseurantaa tehdään marraskuusta maaliskuuhun. Seurantakauden aikana sonnit punnitaan kerran kuukaudessa. Siitossonnien kasvatus vaatii paljon myös luonneseurantaa, mitä tehdään koko kasvatuskauden ajan.

”Seuranta on välillä haastavaa, koska eläimet ovat ryhmäkarsinoissa. Yksittäisen sonnin voinnin seuraaminen vaatii paljon enemmän aikaa ja huolellisuutta verraten emojen tarkkailuun. Punnituspäivinä eläimet tulevat käsittelyhäkkiin. Silloin pystytään tekemään yksilöllisempää seurantaa”, Hosike kertoo.

”On muistettava, että nämä eläimet ovat jalostajien jopa vuosikymmenien jalostustyön tuloksia. Se tuo kasvattamolle lisää vastuuta ja vaatii tarkkaavaisuutta, koska työ ei vaikuta pelkästään tilan omaan toimintaan”, HKFoodsin emolehmätuotannon asiantuntija Päivi Anttila muistuttaa.

Samat olosuhteet ja luonneseuranta parantavat vertailumahdollisuutta

Huutokauppaan valituilla eläimillä terveys, rakenne ja luonne ovat kunnossa. Niiden joukosta on turvallista valita omaan tarkoitukseen parhaiten sopiva sonni.

Hosiken tilalla on toinen maamme siitossonniasemista. Toinen vastaavanlainen kasvattamo on Jalasjärvellä toimiva Atrian sopimustila. Siitossonnikasvattamotoiminnan ja huutokaupan tavoitteena on löytää liharotujen parhaat sonnit ja saada ne emolehmätiloille töihin.

”Omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan valittu hyvä sonni kehittää emotilan karjaa haluttuun suuntaan. Hyvän genetiikan avulla saavutettu parannus konkretisoituu hyvin kasvavina vasikoina ja kasvaneena välitys- ja teurastilinä”, Anttila kertoo.

Jalostustiloilla ei välttämättä haluta kasvattaa siitossonneja itse, koska tarvittaisiin paljon tilaa ja aikaa sekä erilaista rehua kuin emoille.

”Kun sonnien siitoskasvatukseen erikoistutaan täällä, niin työnjako on selvä. Riskit pienevät, kun teemme tarkkaa luonne- ja terveysseurantaa. Siitossonnikasvattamoissa eri jalostuskarjoista tulevat sonnit ovat samalla hoidolla ja ruokinnalla, joten niiden tuloksista tulee paremmin vertailukelpoisia. Siihen tähdätään, että eteenpäin saataisiin mahdollisimman laadukkaita ja terveitä eläimiä”, Kangasvuori-Hosike kertoo.

Kasvattamossa eläimet tottuvat myös säännölliseen käsittelyyn, joka helpottaa niiden kanssa toimimista myöhemmin emotiloilla. Käsittelytilanteet, kiinni oleminen ja siirtely on sonneille tuttua.

Runsas liikkumatila vahvistaa sonneja tuleviin kesätöihin

Emojen lähdettyä karsinajakoihin ei tehty juurikaan muutoksia. Ero tavanomaiseen loppukasvattamoon on siinä, että sonnit ovat isoissa karsinoissa ja suurissa ryhmissä. Isossa karsinassa on aina 30–50 eläintä. Vaikka kasvattamo ei ole alun perin sonneille suunniteltu, on se osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

”Sonneilla on paljon liikkumatilaa ja hyvä mahdollisuus toteuttaa lajinomaista käytöstä. Meillä sonnit liikkuvat todennäköisesti enemmän kuin normaalit teurassonnit, koska niillä on runsaasti tilaa. Aluksi mietimme, että miten sonnit toimivat näinkin isoissa ryhmissä, mutta ryhmäkoot osoittautuivatkin oikein toimiviksi”, Hosike iloitsee.

”Liike tekee hyvää eläimille ja ne tuntuvat nauttivat olostaan. Jalat ja keho tottuvat liikkumiseen eikä tarvitse lähteä suorilta jaloilta kasvattamosta laitumelle töihin”, Anttila kertoo.

Hosiken tilalla sonnien makuualue kuivitetaan turpeella ja oljella. Pahnaa käytetään runsaasti ja eläimet tykkäävät möyriä siellä. Patja vaihdetaan muutaman viikon välein, joten karsinoihin ei ehdi tulla upottavaa patjaa.

Lantakäytävät puhdistetaan vähintään pari kertaa viikossa. Alusta, jolla sonnit liikkuvat on napakka, mikä on hyväksi sonnien jalka- ja sorkkaterveydelle.

Tarkka tautisuojaus ja terveysseuranta tärkeää

Ruokinta ja päivärutiinit ovat selkeämmät ja yksinkertaisemmat kuin emojen kanssa. Ruokinnassa siirryttiin seosrehuruokintaan ja laidunnus jäi kokonaan pois.

”Ensimmäiseksi aamulla katsotaan ruokintapöydän tilanne. Sen jälkeen tehdään yleissilmäys siitä, että sonneilla on kaikki hyvin. Jos joku jää makaamaan, kun ape siirretään lähemmäs, niin käydään tarkistamassa, että kaikki on kunnossa.”

Vesikupit ja muut olosuhteet tarkistetaan vielä ennen appeen valmistamista. Hosike kertoo, että aamulla tehdään ensimmäinen ruokinta. Aamulla laitettu rehu käydään kerran päivän aikana siirtämässä lähemmäs. Iltapäivällä tehdään toinen ape.

”Lannan koostumusta tarkkaillaan ja sen mukaan säädetään apetta. Rehuseoksen muutos vaikuttaa nopeasti siihen mitä eläin jälkeensä jättää. Ruokinta pyritään pitämään tasaisena ja kaikki muutokset mietitään tarkasti ammattilaisryhmän kanssa.”

Pihapiiri ja erityisesti rehupiha pyritään pitämään siisteinä, jotta jäniksille, peuroille tai jyrsijöille ei olisi syötävää. Apevaunu puhdistetaan päivittäin. Nämä ovat tautisuojauksen olennaisia toimenpiteitä. Lisäksi eläintiloihin kuljetaan aina tautisulun kautta, eikä hallille oteta ulkopuolisia kävijöitä.

”Kasvatuskauden aikana välitys- ja teurasliikennettä ei käytännössä ole. Jos kasvattamossa tulee eläinten poistoja, niiden haku tilalta on mietitty tarkasti. Teuras- tai raatoauto ei tule milloinkaan sonnikasvattamon pihaan”, HKFoodsin eläinlääkäri Tuire Tuukkanen kertoo.

Kasvattamoon tulee seurantaan vain yksi ikäluokka kerrallaan ja tiloilta, joilla on tarkka terveysseuranta. Kasvatuskauden aikana tilalle ei tule uusia eläimiä. Tämä vähentää tautipainetta. HKFoodsin eläinlääkäri sekä emolehmätuotannon asiantuntija huolehtivat, että toiminta on tautivastustuksen suhteen Eläinten terveys Ry ETT:n ja Ruokaviraston ohjeistuksen mukaista ja mahdollisimman riskitöntä.

”Huutokaupan jälkeen sonnit kuljetaan erillisillä kuljetuksilla HKFoodsin toimesta uusille tiloille. Kuljetuksissa on mukana vain Hosiken tilan sonneja. Näin saadaan minimoitua eläintautiriskit”, Tuukkanen jatkaa.

Touko- ja kesäkuun alun aikana siitokseen myydyt sonnit kuljetetaan uusille omistajille ja myymättä jääneet sonnit päätyvät teuraaksi. Kasvattamoon tulee syksyllä tuotantotauko, jonka aikana tilat puhdistetaan ja desinfioidaan tautiriskin minimoimiseksi.

Koko toiminnan tavoitteena on tuottaa terveitä jalostuseläimiä. Naudan terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat suuresti: riittävä tila, hyvä kuivitus, raikas vesi, valoisuus, lajinomainen käytös sekä laadukas rehu. ◻

Kirjoittaja on vapaa maataloustoimittaja.