Maitotuotteilla on varma paikka ruokapöydässä
Maitoyrittäjien hallituksen puheenjohtaja Juha Kantoniemi ei näe maidontuotannon tulevaisuutta synkkänä.
Ähtäriläisellä Juha Kantoniemellä on takanaan yli 40 vuoden kokemus maidontuotannosta.
Kantoniemen Tilalla on tällä hetkellä 350 lehmää sekä 250-päinen nuorkarja.
”Lypsy hoidetaan asemalla ja homma toimii erinomaisten työntekijöiden voimin. Taustalla on suomalaisukrainalainen huipputiimi, joten näin isännän roolistakin katsottuna en näe maidontuotannon tulevaisuutta synkkänä. Myönteisyyttä lisää tilalla käynnistynyt vaiheittainen sukupolvenvaihdos”, Kantoniemi kertoo.
Maitoyrittäjien hallituksen puheenjohtajana Kantoniemellä on myös laajempaa peilipintaa alan nykyhetkestä ja tulevasta.
”Maailmassa riittää haasteita, mutta haasteita ei voiteta valittamalla. Tärkeintä on luottaa itseensä ja etsiä aktiivisesti ratkaisuja.”
Haasteena Kantoniemi nostaa esiin kasvispainotteisen ruokavalion.
”Toimiakseen kasvistoimiala tarvitsee rinnalleen myös kotieläintalouden. Kasvispuolella syntyy erilaisia sivujakeita, jotka täytyy pystyä jalostamaan syömäkelpoiseen muotoon. Maailma on menossa kohti vaativampaa resurssitehokkuutta.”
Kantoniemen mukaan maidontuotanto on olennainen osa niin huoltovarmuutta kuin taloudellista hyvinvointia.
”Me tuottajat pyöritämme hyvin merkittävää hyvinvoinnin lähdettä. Kotieläimet ovat todella tärkeä osa huoltovarmuutta. Esimerkiksi jos tulee huono satokausi ja myöskään ulkoa ei voi tuoda ruokaa, niin huonolaatuinenkin vilja pystytään jalostamaan kotieläinten kautta ihmisille kelpaavaan muotoon. Kotieläimet ovat pahimmankin katokauden pelastus.”
Teksti Anne Anttila
Juha Kantoniemi johtaa Sarkamessuilla Maitoyrittäjien järjestämää paneelikeskustelua.
kuva Maitoyrittäjät
Pihaton suunnittelu on kuin shakin pelaamista
Navetta-arkkitehtina tunnettu Jouni Pitkäranta on suunnitellut uransa aikana yli 1 000 navettaa. Ensimmäisen toteutetun navettansa Pitkäranta suunnitteli 15-vuotiaana.
Ilmajokelaisella lypsykarjatilalla varttunut Jouni Pitkäranta, 52, sanoo saaneensa verenperintönä rakkauden maaseutuun ja ennen kaikkea navettoihin.
Ensimmäisen navettansa hän suunnitteli 15-vuotiaana. Valmistuttuaan arkkitehdiksi, Pitkäranta tunnettiin jo navetoiden suunnitteluun erikoistuneena arkkitehtina.
“Vaikka navettarakentamista säätelevät monet tekijät ja ulkopuolelta tulevat säädökset, tavoitteena on suunnitella kuitenkin toiminnallinen kokonaisuus.”
Pitkärannan suunnittelemia pihattoja löytyy ympäri maailman, aina Yhdysvaltoja ja Japania myöten. “Kansainvälisyys on tätä päivää myös navettaratkaisuissa. Olen ollut kehittämässä muun muassa visiiriruokintaa ja aikoinaan toin Suomeen idean verhoseinistä.”
Edustamansa 4dBarnin kautta JPitkäranta on nostanut pintaan uudentyyppisen ajattelumallin rakentamisessa.
“Eläinten hyvinvointi ja navetoiden vähäpäästöisyys menee suurin harppauksin eteenpäin. Oman vivahteensa navetta-arkkitehtuuriin tuo automatiikan kehittyminen, tekoäly sekä robotiikka. Oma iso kysymysmerkkinsä on lisäksi vierihoidon rooli tulevaisuudessa.”
Rakentamiskustannukset puhuttavat myös Pitkärantaa.
“Hintalappua pitäisi saada alemmaksi. Yritämme löytää uusia rakenteita, joilla neliöhintaa saataisiin edullisemmaksi. Navetat pitäisi rakentaa hieman kevyemmin, sillä nyt ne ovat liian ylijäreitä ja ylieristettyjä.”
Suunnittelijana Pitkäranta liputtaa puurakentamisen puolesta.
“Vaikka käytännössä suunnittelen koko ajan unelmieni pihattoja, haaveilen navetasta, joka on arkkitehtuurillisesti puhutteleva. Ja luonnollisesti pitkälle puurakenteinen.”
Teksti Anne Anttila
Navetta-arkkitehti Jouni Pitkäranta tykkää myös haasteista. Tiukimpien reunaehtojen myötä korostuu myös suunnittelun merkitys, hän sanoo.
kuva Jouni Pitkäranta
Maitoyrittäjien paneelissa skandinaavisia näkemyksiä
Maitoyrittäjien järjestämään paneelikeskusteluun saadaan hieman erilaista näkökulmaa, kun ajatuksiaan tuovat julki myös ruotsalaiset ja tanskalaiset maidontuottajat.
Amanda Andersson ja Oskar Henriksson, Ruotsi
Andersson ja Henriksson aloittivat maidontuotannon vuokratilalla. Kolme vuotta sitten he ostivat oman maatilan, jossa oli myös toimiva viiden robotin lypsypihatto.
Ruotsalaisyrittäjillä on maidontuotantoa ajatellen päämäärätietoiset kehitystavoitteet. Tilalla on aloitettu mittavat laajennussuunnitelmat, yhteistyössä navetta-arkkitehti Jouni Pitkärannan kanssa. Vasikkalan jälkeen on siirrytty jo toiseen projektiin, joka kattaa navetan laajennuksen.
Rene Cornelissen, Tanska
Hollannissa varttunut Rene Cornelissen on viimeiset 12 vuotta asunut Tanskassa.
Vuonna 2014 Cornelissen osti maatilan. Tilanpidon alkuvaiheessa lehmiä oli 380, hiehoja 450 ja maata sadan hehtaarin verran.
Tällä hetkellä Cornelissenin tilalla on 730 lehmää ja nuorkarjaa 460. Lypsy tapahtuu asemalla. Tilan EKM-tuotos 13 000 kiloa.
Jens Toksvig Bjerre, Tanska
Talousneuvojana toimiva Jens Toksvig Bjerre on lähtöisin pieneltä maitotilalta.
Bjerreä kiinnosti maatalouden lisäksi myös talouspuoli, joten hän suoritti alan tutkinnon Kööpenhaminan yliopistossa.
Nykyään Bjerre keskittyy työssään yleiseen talousneuvontaan, liiketoiminnan optimointiin sekä maidontuottajien strategioihin 150-2 000 lehmän tiloilla.
Osa Bjerren työtä on myös rooli Euroopan Dairy Farmers -yhdistyksessä, joka antaa kansainvälistä näkökulmaa myös tanskalaisten maanviljelijöiden neuvontaan.