Jens on sivutoiminen viljelijä, joka on kasvanut pienellä tanskalaisella maito- ja sikatilalla. Hän lähti lukion jälkeen töihin 1 200 lehmän tilalle Uuteen-Seelantiin ja oppi, että maidontuotantoa voi tehdä muullakin kuin tanskalaisella tavalla. Hän suoritti Kööpenhaminan yliopissa maatalousekonomian tutkinnon ja oli vaihdossa Indianan yliopistossa USA:ssa. Nykyisessä talousasiantuntijan työssä hän on toiminut vuodesta 2016 lähtien ja keskittynyt viime vuosina erityisesti isojen maito- ja tärkkelysperunatiloihin auttaen heitä strategian- ja talouden- ja rahoituksen suunnittelussa. Jens toimii myös Euroopan Maidontuottajien asiantuntijatiimissä Tanskan edustajana ja Tanskan tilaryhmän vetäjänä.

Jensin mielestä tanskalaisten maitotilojen taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Vuosi 2022 oli kaikkien aikojen paras Tanskan maidontuotannon vuosi ja näyttää siltä, että vuodesta 2025 tulee toiseksi paras. Vuoden 2021 jälkeen tilanne on ollut melko hyvä ja maitotilat tekevät keskimäärin kohtuullista taloudellista tuottoa. Inflaatio on tosin viime vuosina haastanut myös tanskalaisia viljelijöitä.

Tanskan EDF-ryhmässä kustannukset kattava hinta (break-even) on noussut keskimäärin 8,7 snt/kg EKM viimeisen neljän vuoden aikana, kun kaikilla EDF tiloilla se on noussut keskimäärin 12,1 snt/kg EKM. Kustannusten pienempi nousu yhdistettynä Euroopan maitomäärän nollakasvuun varmistaa tanskalaisten tilojen keskimääräistä paremman kilpailukyvyn. Tilojen suurin haaste on vastata jatkuvasti tuleviin uusiin poliittisiin vaatimuksiin ja jotkut tilat kärsivät näistä enemmän sijaintinsa vuoksi. Myös osaavan työvoiman löytäminen on haaste, ja työvoimakustannukset nousevat paljon inflaatiota nopeammin.

Maidontuotannon tulevaisuus Tanskassa näyttää Jensin mielestä hyvältä ottaen huomioon Euroopan niukan tuotantomäärän ja hyvän maidon hinnan. Nopeasti etenevä rakennekehitys kasvattaa kuitenkin tilakokoa nopeasti ja tilat etääntyvät kaupungeista ja kuluttajista kauemmas niin, että kuluttaja ymmärtää entistä vähemmän maataloudesta. Vuonna 2034 voimaan tulevat Tanskassa navetoiden isommat tilavaatimukset ja tämä jakaa tilat niihin, jotka ovat tähän jo valmiina ja jotka eivät ole. Silloin rakennekehitys nopeutuu entisestään, koska osa lopettaa tuotannon. Sen sijaan jatkavien yrittäjien taloustilanne on hyvä, kun maitomäärä pysyy tasaisena tai niukkana.

Jens näkee tärkeimpinä asioina tulevaisuudessa pystyä vastaamaan poliitikkojen, kuluttajien ja yhteiskunnan jatkuvasti lisääntyviin vaatimuksiin. Emme tiedä, mitä uudet vaatimukset tulevat olemaan, mutta on varmaa, että niitä tulee. Siksi tilojen pitää olla kannattavia, jotta on helpompi mukautua tuleviin vaatimuksiin. Navettainvestointien takaisinmaksuaikojen pitäisi olla hieman aiempaa lyhyempiä, jotta tuotantomenetelmiä voidaan muuttaa nopeastikin.

Toinen MaitoSummitin puhujista on Hollannissa varttunut Rene Cornelissen. Hän on asunut viimeiset 12 vuotta Tanskassa.

Cornelissen osti maatilan vuonna 2014. Tilanpidon alkuvaiheessa lehmiä oli 380, hiehoja 450 ja maata sadan hehtaarin verran.

Tällä hetkellä Cornelissenin tilalla on 730 lehmää ja nuorkarjaa 460. Lypsy tapahtuu asemalla ja tilan EKM-tuotos 13 000 kiloa.

MaitoSummitin lisäksi Renen ja Jensin voi bongata Sarka -messujen lavalta perjantain paneelikeskustelussa.