Karjakoon kasvaessa hyvä tautisuojaus tiloilla tulee aina vain tärkeämmäksi. Jos tauti iskee, suuri eläinmäärä kasvattaa taloudellista vahinkoa. Myös eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta vahingon suuruus kasvaa. Tautien torjunnassa pääpaino tulee asettaa ennaltaehkäisyyn ja kaikkia sairauksien hoitoon liittyviä kuluja, kuten lääkkeitä ja ylimääräistä työtä, tulee kaikin tavoin välttää.

Tilan sijainti, lähellä sijaitsevat muut kotieläintilat, tilojen välinen eläinliikenne ja rutiinit tilalla vaikuttavat yksittäisen tilan riskiin saada tarttuva eläintauti. Ulkoapäin tuleva tartunta voi tulla joko suoraan eläinten mukana tai epäsuorasti ilman, lannan, ihmisten tai työvälineiden kautta.

Lastaustilan merkitys on suuri

Vuonna 2014 valmistuneessa FarmTestissä on selvitetty nautakarjatilalta lähtevien eläinten lastaustilojen ominaisuuksia ja näiden tilojen vaikutusta koko karjan tautisuojaan. Lastaustiloja tarvitaan tilalta poistuville välitys- tai teurasvasikoille sekä teuraaksi tai eloon lähteville lehmille ja hiehoille.

Testi toteutettiin vierailemalla 21 tautisuojaukseen satsanneella tilalla ja haastattelemalla yrittäjiä. Lisäksi testaajat kulkivat päivän ajan teurasauton mukana. Testissä on keskitytty lähinnä lannan ja ihmisten mukana tuleviin tartuntoihin.

Lastauspaikkojen sijainnilla ja rakenteilla on tautisuojauksen kannalta iso merkitys. Jos lastauspaikka sijaitsee tuotantorakennusten välittömässä yhteydessä, ovat tautiriskit paljon suuremmat kuin, jos paikka on sijoitettu kauemmaksi tilalle jäävistä eläimistä. Hyvin suunnitellut ja oikein sijoitetut las-taustilat vähentävät tautien leviämistä tilalle eläinten luovutuksen yhteydessä.

Testissä selvitettiin myös, mitä tautisuojauksen kannalta hyvät odotustilat maksavat. Halvin FarmTestin esittelemä ulkotiloihin sijoitettu asvaltoitu kahdentoista neliön metalliaidoilla ympäröity katokseton ulkokarsina tuli maksamaan noin 1 800 euroa.

Jo huomattavasti kalliimmaksi tuli iso 45 neliömetrin suuruinen katettu, tuotanto-rakennuksen yhteydessä oleva, mutta sen ulkopuolelle sijoitettu odotustila. Tämän tilan hinnaksi sähköt, kalusteet ja viemäröinti mukaan luettuna tuli reilut 18 000 euroa.

Erillinen lastaustila on paras vaihtoehto

Tavallinen käytäntö on, että karja-auton kuljettaja auttaa eläinten noutamisessa navetasta ja niiden lastaamisessa. Karjanomistajalle apu eläinten siirtelyssä tulee usein tarpeeseen ja hän yleensä olettaa kuljettajan osallistuvan eläinten kuormaamiseen.

Karja-auton kuljettaja käy kuitenkin monilla tiloilla, ja on suorassa kosketuksessa eläimiin. Kuljettaja on riskitekijä tautien leviämiselle, ja siksi häntä ei pidä päästää tiloihin, joissa pidetään tilalle jääviä eläimiä.

Kuljettaja voi toki vaihtaa ylleen puhtaat vaatteet ja tilan saappaat sekä pestä kädet. Käytännössä tämä koetaan hankalaksi, ja on parempi, jos ulkopuoliset henkilöt pysyvät kokonaan tuotantotilojen ulkopuolella.

Paras vaihtoehto tautisuojauksen kannalta on, että tilalta lähtevät eläimet sijoitetaan kokonaan erilleen muista, erilliseen karsinaan tai karjavaunuun. Paikasta ei saa olla suoraa yhteyttä tilalle jääviin eläimiin.

Tällaisiin tiloihin kuljettajan voi päästää, ja hän voi tarvittaessa yksinkin hoitaa eläinten lastaamisen. Jos päätetään perustaa tällainen poistettaville eläimille tarkoitettu ”epäpuhdas” tila, on tärkeää, että sinne siirretyt eläimet eivät koskaan palaa muihin tuotantotiloihin. Näistä tiloista on vain yksi suunta: pois tilalta. Jos karjanhoitaja on mukana auttamassa epäpuhtaissa tiloissa, hänen on peseydyttävä kunnolla ja vaihdettava ylle puhtaat varusteet ennen tuotantotiloihin menemistä.

Karja-auton kuljettajaa voi auttaa oman karjan tautisuojauksessa. Ehdoton vähimmäisvaatimus on saappaiden pesumahdollisuus ovensuussa.

Oviin kannattaa kiinnittää selkeät kyltit, joissa lukee esimerkiksi ”teuraseläimet” ja yrittäjän puhelinnumero. Tällöin ulkopuolisen henkilön ei tarvitse kulkea ympäriinsä etsimässä oikeaa ovea, ja oikean henkilön saa tarvittaessa helposti kutsuttua apuun.

Lastaustilat mukaviksi eläimille

Odotus- ja lastaustila voi olla joko sisällä tai ulkona. Ulkona sijaitsevaa karsinaa voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen, kuten vaikkapa sorkanhoitopaikkana.

Moni teuraseläinten kasvattaja on yhdistänyt eläinten punnitus- ja lastaustilat. Jos paikkaa käytetään muuhun tarkoitukseen, on pesu ja desinfiointi erityisen tärkeää.

Lastaustilassa tulee olla kiinteä lattia ja viemäröinti. Koska eläimet viettävät tässä tilassa vain lyhyen aikaa, ei lannan ja jätevesien varastoista tarvitse tehdä kovin suuria.

Odotustilassa pitää aina olla vettä. Jos eläimet joutuvat odottamaan yli tunnin, pitää niille olla myös rehua ja makuupaikka.

Ihmisten turvallisuus suunniteltava

Eläinten siirtäminen rakennusten välillä sujuu parhaiten kujien avulla, eikä siirtämiseen tällöin tarvita useita henkilöitä. Odotustilat kannattaa suunnitella siten, että yksi henkilö selviää eläinten käsittelystä.

Turvallisuussyistä eläinten siirtelyssä pitää kuitenkin aina olla mukana kaksi henkilöä. Odotuskarsinassa pitää lisäksi olla vain ihmisille tarkoitettu portti, josta pääsee tarvittaessa karsinasta nopeasti ulos.

Porttien hakojen ja lukitusjärjestelmien tulee olla helppoja sekä lukita että avata. Niiden pitää myös toimia niin, etteivät kädet ja sormet jää vahingossa väliin. Lisäksi lukitusjärjestelmiä pitää pystyä hoitamaan yhden käden avulla. Eläimiä käsitellessä on hyvä käyttää apuna ajosauvaa tai -levyä.

Oma ramppi helpottaa lastaamista

Vaikka monissa eläinkuljetusautoissa on lastausramppi, on oman betonirampin valamisesta tilalla kuitenkin hyötyä. Betonirampilla kävelystä lähtee eläimille tuttu ääni, toisin kuin auton teräsrampista. Karjankuljetus-auton lastausramppi voi myös tuntua eläimistä liukkaalta ja epävakaalta.

Kaikki teuraaksi menevät naudat kannattaa koota samaan paikkaan lastausta varten. Kun yksi eläin menee autoon, muut seuraavat perässä.

Eläimet kulkevat paremmin autoon, jos lastausrampin aidan yli ei näe, mutta menosuuntaan on muuten esteetön näkyvyys.

Lastauspaikalle on hyvä asentaa liiketunnistimen avulla toimiva valo sekä sisään että ulos. Postilaatikko tai ilmoitustaulu lastauspaikan läheisyydessä voi olla kätevä yrittäjän ja kuljettajan tiedonvaihdon väline.

Lastausrampin kaltevuus ei saisi ylittää 17 prosenttia, sillä eläimet kulkevat sitä sekä ylös- että alaspäin. Tiloille rakennetuissa kiinteissä rampeissa kaltevuus voi kuitenkin olla 25 prosenttia, sillä sitä pitkin eläimet joutuvat kulkemaan vain ylöspäin. Mitä pienempi kaltevuus, sitä eläinystävällisempi, mutta kalliimpi ramppi on.

Rampille johtavan kujan on oltava joko yhtä leveä tai kapeampi kuin itse ramppi. Kapeassa kujassa eläimet kulkevat yleensä hyvin peräkkäin, eikä kukaan yritä ohittaa. Rampin maksimileveys on 2,6 metriä.

Lastausramppi ei saa olla liukas. Kuvioitu betonipinta toimii yleensä hyvin. Pidon parantamiseksi rampille voi heittää hiekkaa.

Tilalle rakennetun betonirampin neliöhinnaksi FarmTest arvioi reilut 160 euroa. Hintaan sisältyy maa-aineksen poisto, perustukset, betoniramppi sekä kalusteet.

Karja-auton tuloon hyvä valmistautua

Jos samassa karsinassa on eläimiä, jotka sekä lähtevät tilalta että jäävät tilalle, on karjanhoitajan tehtävä erotella eläimet ennen eläinkuljetusauton saapumista. Koko elämänsä ajan yhdessä kasvaneet eläimet yleensä hermostuvat, kun karsinan ovet avataan ja eläimiä aletaan siirtää pois.

Kuljettaja voi esimerkiksi soittaa tilalle puoli tuntia ennen saapumistaan, jolloin eläimet ovat valmiita lastaukseen auton kaartaessa pihaan. Karja-auton kuljettaja arvostaa nopeasti sujuvaa lastausta.

Jos eläimet on koottu valmiiksi ulosmeno-portin lähellä olevaan karsinaan, karjanhoitaja pystyy yksin kuormaamaan eläimet autoon eikä kuljettajan tarvitse lainkaan mennä tuotantotiloihin.

Hyvä hygienia vähentää tautiriskiä

Tilalle tulevien eläinkuljetusautojen pitää olla puhtaita. Tuottajan pitää tarkastaa, että tyhjä auto on asianmukaisesti pesty eikä autossa näy lantajäämiä.

Karja-auton ei kuulu käyttää samoja teitä kuin tilan sisäisen liikenteen, vaan tilan ulkopuoliselle liikenteelle tulee olla oma tie.

Lastauspaikan ajo-olosuhteet ovat nekin tärkeitä. Kiinteä, betonista tai asvaltista tehty alusta on hyvä myös kurakeleillä.

Autolla pitää olla riittävästi tilaa joko kääntyä tai ajaa ympäri lastauspaikalla. Näkyvyyttä haittaavat oksat kannattaa sahata pois.

Ajoradalla ei saa olla lantaa. Lanta tarttuu auton renkaisiin ja mahdolliset taudinaiheuttajat kulkeutuvat ajoneuvon mukana muille tiloille.

Kun eläimet ovat lähteneet, odotustilat ja -karsinat puhdistetaan perusteellisesti. Parhaiten karsinoiden pesu sujuu, kun ne ensin liotetaan veden ja pesuaineen kanssa. Varsinainen pesu aloitetaan, kun lika on irronnut. Lopuksi tilat desinfioidaan.

Painepesuria kannattaa käyttää vain ulkotiloissa, sillä pesuri saattaa levittää taudin-aiheuttajia sisäilmaan. ◻

Hinnat on muunnettu euroiksi kurssilla 1 € = 7,46 Tanskan kruunua.

Kirjoittaja on tammisaarelainen agronomi, MMM ja KMVETin avustaja.