Kevään 2014 tuotantoeläinlääkäripäivillä professori Olli Peltoniemi puhui porsituksessa käytettävien hormonien, prostaglandiinin ja oksitosiinin, oikeasta ja etenkin väärästä käytöstä.

Porsimisen käynnistämisen haittoina Peltoniemen mukaan ovat lisääntynyt maitokuumeriski, porsaiden epäkypsyys ja sen vuoksi suuremmat vaatimukset ensihoidolle, lisääntynyt sammakkoporsaiden esiintyminen sekä suorat haittavaikutukset hoitajille. Lisäksi hän esitti, että käynnistetty porsiminen jää tavallista useammin ”kesken” ja porsaiden syntymäpaino on normaalia pienempi.

Rutiininomaisen oksitosiinin käytön haittoja ovat istukan verisuoniston supistuminen, jolloin porsaat altistuvat hapenpuutteelle sekä sileän lihaksen kramppimaiset kivut, joilla on haitallisia seurauksia synnytyksen ja maidontuotannon onnistumiseen. Mahdollista on myös kohdun repeytyminen toistuvan ja liian suuren annoksen seurauksena.

Peltoniemi esitti, että ”emakkoryhmän synkronoinnissa porsitusryhmien kanssa lienee useimmissa tapauksissa viisainta keskittyä kiimojen synkronointiin porsimisten rutiininomaisen synkronoinnin sijaan”.

Vain yksi siemennyskerta riittää

Tuotantoeläinlääkäripäivillä ei ehditty kiimojen synkronointiin asti, mutta pääsin osallistumaan MSD Animal Healthin järjestämään luentotilaisuuteen, jossa aihetta käsiteltiin. Suomessakin on käytettävissä ne valmisteet, joilla kiimat voidaan synkronoida ja munasolun irtoaminen ajoittaa niin, että kiimaan tulevat emakot ja ensikot voidaan siementää vain kerran kiiman aikana tarkalleen määriteltynä ajankohtana.

Kun kyseessä ovat imettävät emakot, ne vierotetaan samanaikaisesti. Kun vierotuksesta on kulunut 83–89 tuntia, niille annetaan lihaksen sisäisenä injektiona 2,5 ml valmistetta, jonka vaikuttava aine on busereliiniasetaatti (Receptal®).

Pistoksen jälkeen emakko siemennetään 30–33 tunnin kuluttua, jos se on kiimassa. Tässä pitää muistaa, että jotkut emakot ovat voineet olla kiimassa jo imetysaikana ja joku heikkokuntoinen emo tulee tavallista myöhemmin kiimaan.

Busereliiniasetaatti on synteettinen valmiste, joka vastaa GnRH-hormonia. Se aiheuttaa luteinisoivan hormonin vapautumisen, mikä puolestaan saa aikaan ovulaation eli munasolujen vapautumisen.

Ensikot saadaan ”täsmäohjatuksi” siemennysryhmään, kunhan niiden on havaittu olleen kiimassa. Ensikoille annetaan suun kautta kullekin 5 ml altrenogestiä (Regumate®) 18 päivän ajan siten, että annostelu lopetetaan, kun emakoiden busereliini-injektioon on aikaa 115–120 tuntia.

Alternogesti laskee lutenisoivan hormonin määrää ja siten estää ensikoita tulemasta kiimaan. Kun valmisteen antaminen lopetetaan, luteinisoivan hormonin eritys alkaa uudelleen ja saa aikaan kiiman. Ensikoille annetaan 2,5 ml busereliiniä samaan aikaan kuin emakoillekin ja ne siemennetään kuten emakot.

Synkronointi määrää tiukan aikataulun

MSD Animal Healthin tilaisuudessa käytännön kokemuksia esiteltiin Ranskasta, Espanjasta ja Hollannista. Pistosten aikatauluttaminen on hankalaa, mutta ranskalaisilla on jo käytössä synkronointikiekko, josta näkee, milloin mikäkin toimenpide on tehtävä. Alkuun lähdetään emakoiden vierotuksesta.

Valitettavasti aikavälit 83–89 tuntia ja 30–33 tuntia ovat kinkkiset meidän työaikojemme ja vallitsevien rutiinien kannalta. Esimerkiksi, kun emakot vierotetaan torstaina klo 16:00, niille annetaan busereliini-injektio seuraavana maanantaina klo 7:00 ja ne siemennetään tiistaina klo 13:00–16:00.

Ensikoille annetaan viimeinen 5 ml altrenogestiä keskiviikkona klo 7:00. Sen jälkeen ne etenevät samalla kaavalla kuin emakot. Kunkin sikalan on haettava itselle parhaiten sopiva aikataulu.

Osa yrittäjistä ja hoitajista nousee taka-jaloilleen, kun ”eihän noin vaan voi tehdä”. Kannattaa kuitenkin miettiä, jospa omia käytäntöjä voisikin muuttaa, mikäli synkronoinnista saavutettaisiin riittävästi etuja. Lähtökohta taloudellisesti onnistuneessa porsastuotannossa on sikalan toimintojen hallinta, muun muassa eläinvirtojen ohjaus optimaalisesti ja työajan tehokas käyttö.

Synkronoimalla voi vähentää työtä

Asiakastiloillani on havaittavissa, että siemennysryhmien koko ailahtelee, mikä johtaa porsitus- ja välikasvatusosastojen ruuhkatilanteisiin ja vastaavasti alikäyttöön. On viikkoja, jolloin emakoita vierotetaan paljon, jotta porsimaan tuleville saadaan tilaa. Kun kaikki kiimaan tulevat siemennetään, 115 vuorokauden kuluttua on jälleen odotettavissa paljon porsijoita ja noidankehä on valmis.

Toisaalta ensikoita otetaan siemennykseen silloin, kun ne tulevat kiimaan eikä suunnitelmallisesti sitä määrää, mikä ryhmiin tarvitaan lisää. Lisäksi vierotuksia ei tehdä systemaattisesti samaan aikaan päivästä, jolloin kiimatkaan eivät tule samalla tavalla kullekin vierotusryhmälle – niinpä kiimakontrolli on entistä vaativampaa.

On tiloja, joilla nähdään selviä hyötyjä, kun kiima synkronoidaan ja tehdään kertasiemennys. Ensimmäisenä mainitaan kiimakontrolliin tarvittavan ajan väheneminen. Toki näin on, kun siemennysajankohta tiedetään tarkalleen. Sairaat ja ongelmaemakot vaativat oman työnsä, mutta sen ne tarvitsevat myös ilman synkronointia. Kun yrittäjät kamppailevat työvoiman ja työvoimakustannusten kanssa, synkronointi voisi tuoda apua tähän pulmaan.

Siemenannosten tarve vähenee

Hollantilainen isäntä, joka käyttää vain 1,6 siemenannosta emakkoa ja kiimaa kohti, ja jonka tilalla porsimisprosentti on 90, aloitti synkronoinnin vähentääkseen omaa työtaakkaansa ja saadakseen lisää vapaa-aikaa.

Espanjassa käytetään perinteistä siemennystä sekä syväsiemennystä. Emakkoa kohden on laskettu kuluvan 2,7 annosta.

Suomessa käytetään Finnpig Oy:n ja Figen Oy:n siementä ja pääosin tavallista siemennystä. Halvin annoshinta on 4,32 € Finnpigin DD-mixillä, kun kolmen kuukauden aikana annoksia ostetaan vähintään 600. Figenin edullisin on 4,5 euron perussiemen.

Jos lasken yhden kiiman siemenkustannuksen emakkoa kohti espanjalaisten tulosten mukaan, spermakulut ovat 11,66 ja 12,15 euroa Finnpigin ja Figenin halvimmilla siemenannoksilla.

Käytän laskennassa espanjalaisten annosmäärää 2,7 annosta emakkoa kohti, koska en tiedä mikä vastaava luku Suomessa on. Mikäli emakot siemennettäisiin vain kerran, siemenkulujen erotus olisi 7,34 ja 7,65 euroa. Lisää säästöä tulisi erilaisista siemennystarvikkeista.

Vastaavasti busereliini maksaa sekin jotain: yhden annoksen hinta on noin 3,75–4 euroa. Altrenogest on erityisluvanvarainen tuote ja yksi 5 ml annos maksaa noin 1,17–1,20 euroa. Niinpä emakon kertasiemennyksen säästöksi verrattuna 2,7 siemennyskertaan jäisi reilut kolme euroa.

Ensikon synkronointi maksaa noin 13 euroa ja rapiat, jolloin säästö tai taloudellinen etu tulisi muualta kuin siemenannoksista.

Synkronoinnista todettu monia etuja

Synkronoinnin avulla emakoiden tehottomuuspäivät ovat vähentyneet ja porsimisista osuu samalle päivälle entistä suurempi määrä. Huolellisella synkronoinnilla voidaan vähentää myös viikonloppuna porsivien eläinten määrää. Karjujen ja karjuasemien työ myös helpottuisi, kun annoksia tarvitaan vähemmän.

Erityisesti on kiinnitettävä huomiota sperman laatuun: synkronoituun kiimaan tehtävässä siemennyksessä ei tule käyttää siementä, joka on yli 48 tunnin ikäistä. Myös sperman liikkuvuus ja laatu on kontrolloitava ennen siemennystä.

Mikäli pahnuekoko laskee normaalista, jokin ajoituksessa on väärin – ellei syy ole siemenessä.

Tiinehtyvyys ja porsastuotos pysyvät samoina. On mahdollista, että ensikoiden porsastuotos lisääntyy 0,5 porsaalla pahnuetta kohti.

Periaatteessa on mahdollista saada pahnueita, joissa on vähemmän vaihtelua porsaiden perimässä, kun voidaan käyttää vain yhden karjun spermaa eikä seosta.

Ranskassa synkronointia ei suositella tiloille, joilla on hedelmällisyysongelma tai sellaisille uusille tiloille, joilla on paljon kerran porsineita emakoita ja niin sanottu toisen pahnueen syndrooma.

Parhaiten synkronointi sopii sikaloihin, joissa osataan pitää kiinni aikatauluista ja työskennellä systemaattisesti ja huolellisesti. Oikotietä onneen ei ole! ◻

Kirjoittaja on sikoihin erikoistunut tuotantoeläinsairauksien erikoiseläinlääkäri ja KMVETin avustaja.