Valvomallako eläinten hyvinvointi paranee?

Minua alkoi keväällä mietityttää, parantaako eläinsuojeluvalvonta eläinten hyvinvointia vai ei. Tämä ajatus juolahti päähäni, kun luin Elintarviketurvallisuusviraston raporttia eläinten hyvinvoinnin valvonnasta vuodelta 2013. Kaivoin sitten esille viiden viimeisen vuoden raportit. Jos tarkastelen nautojen ja sikojen tilannetta tältä ajalta, huomaan tulosten olevan melko samankaltaisia. Eikö tilanne ole parantunut eläinten kannalta ollenkaan?

Viiden vuoden aikana on tarkastettu 1 600 nautatilaa ja 402 sikatilaa, joilla lähes joka neljännellä oli huomautettavaa lainsäädännön noudattamisessa. Otantaan perustuvissa tarkastuksissa vain neljäsosa on sattuman sanelemaa ja kolme neljäsosaa tiloista on otettu valvontaan riskiperusteisesti. Viranomaiset kehittävät riskiperusteisuutta jatkuvasti ja kohdentavat otantaa sen mukaan.

Kohdennetussa otannassa on huomioitu tilan aiempi historia kuten laiminlyönnit eläinsuojelutarkastuksissa tai puutteet merkintä- ja rekisteröintiasioissa tai eläinilmoituksissa. Kohdennukset kuitenkin vaihtelevat tuotantoeläinryhmittäin, ja esimerkiksi sikaloiden valvonnassa painotettiin viime vuonna lainsäädännön siirtymäajan päättymisen takia emakkosikaloita.

Kun suurin osa otantavalvonnasta tehdään riskiperusteisesti, on oletettavaakin, että rikkomuksia löytyy. Olisi tärkeää eläinten hyvinvointitilanteen tarkastelemiseksi saada tuloksissa eroteltua satunnaisesti ja kohdennetusti otantaan tulleet tilat. Silloin vasta voitaisiin tietää, onko tilanne parantunut vai ei, ja ovatko kohdennetun otannan riskiperusteet olleet oikeanlaiset.

Lisää puhtautta ja tilaa naudoille

Niin vasikoilla kuin yli kuuden kuukauden ikäisillä naudoilla yleisimmät rikkomukset kohdistuivat pitopaikan puhtauteen ja turvallisuuteen ja vasikoilla lisäksi tilavaatimuksiin. Kaikilla naudoilla oli yleisenä laiminlyöntinä, että eläimiltä puuttui puhdas ja kuiva makuupaikka. Suurin osa lainsäädännön rikkomuksista vaikutti suoraan vasikoiden ja isompien nautojen hyvinvointiin, sillä kirjanpitorikkeiden osuus oli vain kolme prosenttia.

Naudat lepäävät aikuisinakin noin puolet vuorokaudesta ja varsinaisesti nukkuvat noin neljä tuntia lyhyissä pätkissä ympäri vuorokauden. Vasikat lepäävät ja nukkuvat vieläkin enemmän ja tarvitsevat unta kuusi tuntia päivässä. Märkä ja likainen makuupaikka vaikuttaa varmasti eläimen lepokäyttäytymiseen ja lisäksi altistaa eläimen ihovaurioille ja -tulehduksille.

Tämä ei todellakaan ole kenenkään etu, ei tuottajan, ei kuluttajan eikä etenkään eläimen. Makuupaikkojen pitäminen puhtaana ja kuivitettuna ei edellytä kalliita investointeja uusiin rakenteisiin tai laitteisiin, vaan tahtotilaa asioiden kuntoon laittamiseen.

Sian on saatava tutkia ja tonkia

Noin kolme prosenttia Suomen sikaloista tarkastetaan vuosittain. Sikojen pidossa kirjanpitorikkeitä oli reilu kymmenen prosenttia kaikista laiminlyönneistä eli suoraan eläimeen vaikuttavia on kuitenkin suurin osa. Tutkimis- ja tonkimismateriaalin sekä emakoiden pesäntekomateriaalin vähyys tai puuttuminen on viiden viime vuoden aikana ollut yleisimpiä puutteita sikaloissamme.

Luontaisesti sika käyttää suuren osan ajastaan ruuan etsimiseen. Tämän takia sillä on tarve tonkia ja tutkia ympäristöään. On kannatettavaa kiinnittää huomiota tonkimis- ja tutkimismateriaaliin, sen saatavuuteen ja mielekkyyteen sioille.

Tällä kaikella on merkitystä ensisijaisesti sian kannalta, mutta myös tuottaja hyötyy, kun antaa sioille riittävästi ja karsinaan oikein sijoiteltuna mieluisaa pureskeltavaa ja tongittavaa. Näin voidaan vähentää myös hännän- ja korvanpurentaa, jotka ovat merkittäviä hyvinvointiongelmia sikaloissa ja aiheuttavat taloudellisia tappioitakin.

Epäilyttävää eläintenpitoa

Otanta epäilytapauksissa on periaatteessa aina sama, sillä otannan perusteet ovat samat vuodesta toiseen. Epäilyyn perustuvissa tarkastuksissa on joko ilmoituksen tai muun syyn takia aihetta epäillä, että eläimiä pidetään, hoidetaan tai kohdellaan eläinsuojelusäännösten vastaisesti. Vuosittain noin viisituhatta eläinten pitopaikkaa tarkastetaan ja suurin piirtein joka toisessa näistä on tarkastettu tuotantoeläinten pitoa.

Noin puolessa tarkastetuista epäilytiloista oli eläinten hyvinvoinnin suhteen rikottu lainsäädäntöä. Tämä on kaksi kertaa useammin kuin otantaan kuuluvissa tarkastuksissa.

Kun kolme neljästä otantatarkastuksesta tehtiin kohdennetusti, olisi luullut, että valvontojen tulokset eivät eroaisi näin merkittävästi toisistaan. Epäilyyn perustuvat tarkastukset ovat siis edelleen tarpeellisia eläinten suojelun varmistamiseksi.

Eläinten hyvinvointi paranee

Valvonta auttaa eläinten hyvinvoinnin parantamisessa lainsäädännön vaatimusten tasolle. En kuitenkaan usko, että se yksinään riittää, kun haluamme eläinten hyvinvoinnin parantuvan. Eläinten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen parantaminen lähtee ajattelutavan muutoksesta ja eri tahojen yhteistyöstä.

Eläimet tulee nähdä yksilöinä, vaikka niitä olisi paljon. Tutkimusta tarvitaan sen selvittämiseksi, miten tuotanto saadaan kannattavaksi ja eläinten tarpeet samalla huomioitua.

Eläinsuojelulainsäädännön minimi ei saa olla eläimen hyvinvoinnin maksimi! ◻

SARI SALMINEN

Eläinsuojeluasiamies