Tulevallakin ohjelmakaudella maa-talouden investointitukien halutaan lisäävän maatalousyritysten kilpailukykyä ja tehokkuutta. Siihen vaikutetaan myös muun muassa maatalousyrittäjien aloitustuella.

Toisaalta rakennetuilla pyritään vastaamaan muuttuvan maatalouden toimintakentän tarpeisiin, mutta toisaalta toivotaan vakautta maatilojen kehittämiseen.

Maatalouden investointitukien valmistelussa on otettu huomioon komission painotukset ja ohjelmakauden 2014–2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman eli maaseutuohjelman muut toimenpiteet.

Siten tuettavilla investoinneilla voidaan myös vaikuttaa myönteisesti työympäristöön ja eläinten hyvinvointiin tai tehostaa uusiutuvan energiaa käyttöä samalla, kun energiatehokkuutta lisätään. Ympäristöasioiden huomioiminen, yhteistoiminnan tehostuminen, investoinnin pitkävaikutteisempi edullisuus ja toimivuus sekä innovaatiot voivat vaikuttaa jopa tuen myöntämiseen, vaikka ne eivät olekaan tukipäätöksessä määrääviä tekijöitä.

Investointituilla on ollut merkittävä rooli maatalouden investoinneissa. MTT:n ja PTT:n tutkijat ovat todenneet, että investointituen merkitys on keskeinen investointien rahoituksessa ja maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden ylläpitämisessä. Ilman tukea suuri osa maatalouden investoinneista olisi jäänyt tekemättä.

Kansalliset säädökset valmisteilla

Maaseutuohjelmassa on yksilöity toimenpiteet, joita Suomessa halutaan rahoituksen piiriin. Komissioon alkukesästä toimitetulla ohjelmalla Suomi sitoutuu noudattamaan omalta osaltaan investointien rahoitusta. Rakennetukia koskeva esitys on hyvin samanlainen kuin aiemmillakin ohjelmakausilla.

”Maaseutuohjelma antaa mahdollisuudet kansallisesti päättää toimenpiteistä vaikka vuosittain. Haluaisimme kuitenkin pitää tasaisen varman rahoituskanavan, jotta viljelijöillä ja maaseutuyrittäjillä olisi tieto myönnettävistä investointituista useamman vuoden päähän”, sanoo yliarkkitehti Raija Seppänen maa- ja metsätalousministeriöstä. Vakaata kehitystä on viestitetty myös aiemmilla ohjelmakausilla.

Seppäsen mukaan on lähdetty siitä, että perusmaatalouden päätuotantosuunnille investointitukea on saatavissa koko ohjelmakauden ajan. Näin tulevalla ohjelmakaudella tuettaisiin entiseen tapaan esimerkiksi lypsy- ja lihakarjanavetoiden, kasvihuoneiden ja kuivureiden rakentamista.

”Parhaillaan valmistellaan kansallisia säädöksiä, joilla lopullisesti määritetään tuettavat kohteet, tukitasot, hyväksyttävät kustannukset ja useat muut yksityiskohdat. Myös toimeenpanon suunnittelu on vielä kesken”, yliarkkitehti Seppänen sanoo.

Nähtäväksi jää myös, avataanko jonain vuonna haku johonkin erityiskohteeseen. Sellaisia voisivat olla vaikka ympäristöinvestoinnit, jotka tehostavat maatilojen ympäristö- ja energiatoimia. Ravinteiden kierrätys ja lannan käytön tehostaminen mainitaan ohjelmatekstissä useaan otteeseen.

Valtioneuvoston rakennetukien kohdentamisasetus määrittää, miten ohjelmaa toteutetaan ja mihin investointikohteisiin käytettävissä olevia varoja suunnataan, mitkä ovat tukikohteet ja tukitasot.

Ohjelman valmistelussa mukana ollut Seppänen toteaa, että juuri nyt, vaikeassa taloustilanteessa yhteiskunnan tuki investoijille on erityisen tärkeää. Keskeiset, suuret rahoitusohjelmat on aina pyritty rauhoittamaan talouden heilahteluista huolimatta.

Usealta taholta on viestitetty, ettei maaseutuohjelman rahoitus saa vaarantua heikon taloustilanteen vuoksi vaan ohjelmarahoituksesta pidetään kiinni.

Huolellinen suunnittelu eduksi

Hyväksyttävänä olevan maaseutuohjelman toimenpiteiden painotuksissa on otettu huomioon komission edellyttämä suunta. Tuen hakijoita tullaan kannustamaan investointien energiatehokkuuteen, elinkaariedullisuuteen ja siihen, että niiden avulla lisättäisiin yhteistyötä sekä hyödynnettäisiin uutta tutkimusta ja innovaatioita.

”Maatalousinvestoinnit ovat tilalla iso taloudellinen kysymys. Suunnittelulle tulisi varata riittävästi aikaa. Huolellinen valmistelu on vain eduksi”, Seppänen sanoo.

Investoinnin tulevaa käyttöä tulisi miettiä tarkasti. On syytä pohtia, miten tuotantotila toimii käytännössä jokapäiväisessä työssä ja miten investointi kohentaa eläinten olosuhteita ja parantaa siten tuotantoa.

Tärkeitä kysymyksiä ovat myös, miten esimerkiksi navetta sijoitetaan, jotta se olisi logistisesti tehokas. Millä ratkaisuilla eläinten hyvinvointia ja työntekijöiden työskentely-ympäristöä parannetaan? Mitä ympäristöseikkoja on huomioitava?

Investoitavan kohteen rahoitus kattaa rakentamisen kuluja ja suunnittelua. Huolellisella suunnittelulla saadaan toimivuutta, kulujen ja työn säästöä jatkossa.

Elinkaariedullisessa rakentamisessa alkuinvestoinnit voivat olla kalliimpia kuin halvemmassa rakentamisessa, mutta käyttömenot vastaavasti ovat pienemmät. Uudet innovaatiot voivat tuoda elinkaariedullisuutta. Esimerkiksi lypsyjärjestelmän sopiva valinta voi keventää huomattavasti työtä navetassa tai muunneltavuus mahdollistaa tilojen myöhempää uusiokäyttöä.

Seppänen kertoo, että meillä Suomessa tuetun rakentamisen houkuttimena on jo aiemminkin käytetty uusia tutkittuja ratkaisuja, kun esimerkiksi navettainvestoinnissa tuettavat kustannukset on hyväksytty pohjoisen oloihin soveltuvan viileän navetta-rakennuksen mukaan. Epäsuorasti näin on myös ohjattu energian ja kustannusten säästämiseen.

Samoin tilojen väliseen yhteistyöhön on kannustettu myöntämällä korotettua tukea yhteisnavetoiden tai -kuivureiden rakentamiseen.

Rakennetuissa vain suurimmat investoinnit kuten kasvihuoneet ja navetat ovat EU-osarahoitteisia. Muutoin investointitukia rahoitetaan kansallisella rahoituksella.

Tutut tuettavat kohteet

Tukia pyritään suuntaamaan tuotannon kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Vaikka yksittäiselle tuen hakijalle oman kohteen rahoituspäätös on kaikkein tärkein, hallinnon on katsottava kokonaisuutta.

Seppänen sanoo, että paitsi komission tiukka säädöstö, rahoitusta ohjaa myös Suomen linja tuettavista kohteista.

Investointitukikohteita voivat olla tuttuun tapaan uusien tuotantorakennusten rakentaminen tai vanhojen peruskorjaus tai laajennus, tuotevarastot ja tuotteiden myyntikunnostusta edistävät investoinnit, tiettyjen koneiden ja laitteiden hankinta, lannan käsittelyä, säilytystä ja käyttöä edistävät investoinnit tai lämpökeskukset ja bioenergialaitokset.

Tukea saa myös investointeihin, jotka säilyttävät rakennusten arvoa ja edistävät ympäristön tilaa, eläinten hyvinvointia, työympäristöä ja tuotantohygieniaa.

MTT on ennakoinut, että vuoteen 2020 mennessä tilojen määrä vähenee neljänneksellä nykyisestä. Vaikka esimerkiksi maitotilojen määrän on ennustettu vähenevän jopa 40 prosenttia, eläinten määrän ei kuitenkaan arvioida vähenevän. Kun yksikkökoot kasvavat, uudisrakentamiselle on tarvetta, samoin perusparannuksille. Investointitukien ohjelmavalmistelussa pyrittiin huomioimaan tuleva kehitys, jotta jatkavien maa-tilojen toimintaa pystytään tehostamaan.

Avustuksia, lainoja, takauksia

Investointituet voivat olla avustuksia, korkotukilainoja tai lainatakauksia, jotka myös täydentävät toisiaan.

Kohteesta riippuen tuen määrä voi olla enintään 50 prosenttia tukikelpoisista investointikustannuksista. Nuorten viljelijöiden ja yhteishankkeiden tukitaso voi nousta tästä enintään 10 prosenttiyksikköä. Yrityksen enimmäistukimäärä on 1,5 miljoonaa euroa kolmen verovuoden aikana.

Tuen määrään vaikuttavat myös tuotantosuunta, rakennustyyppi ja investoinnin vaikutus maatilan ympäristön tilaan, eläinten hyvinvointiin, tuotantohygieniaan, yhteiskäyttö ja innovaatiokumppanuus.

Tällä ohjelmakaudella on ensimmäistä kertaa pakollisena käytössä hakemusten valintamenettely. Sillä halutaan varmistaa hakijoiden tasapuolista kohtelua ja rahoituksen kohdistumista ohjelman kannalta keskeisimpiin kohteisiin.

Valintamenettelyssä tulevat pärjäämään hakemukset, jotka paitsi täyttävät tukiehdot, on myös valmisteltu huolellisesti. Hakemuskäsittelyssä muun muassa tarkistetaan, että investointi on tilalle tarkoituksenmukainen ja että vaadittavat asiakirjat ja luvat ovat kunnossa. Valinnaiset tai tukiehtojen vastaiset hakemukset eivät pääse valintamenettelyyn.

Investointitukien puolella uutta ovat myös sähköinen tukihaku. Suurien investointien nykyinen elinkeinosuunnitelma korvautuu liiketoimintasuunnitelmalla. ◻

Kirjoittaja on agronomi, MMM, vapaa toimittaja ja KMVETin avustaja.