Utaretulehdusta vastaan suunnattu Startvac-rokote voi lieventää tulehduksia ja siten parantaa taloudellista tulosta merkittävästi. Täydellistä ennaltaehkäisevää vaikutusta sillä ei ole.

Startvac-utaretulehdusrokote on tarkoitettu Staphylococcus aureuksen, koagulaasinegatiivisten stafylokokkien ja koliutaretulehdusten torjuntaan sekä oireiden lievittämiseen. E.colia torjuva osuus rokotteesta on ollut käytössä Yhdysvalloissa jo pitkään ja on edelleen, mutta KNS- ja Aureus-osat ovat uutta. Startvac on saanut myyntiluvan EU:ssa vuonna 2010.

Suomessa Startvacia on ollut saatavilla noin 4,5 vuotta ja rokotettujen lehmien määrä on vielä aika pieni. Vuonna 2012 rokotetta myytiin 9 748 annosta, jolla rokotettiin noin 3 000 lehmää. Viime vuoden luvut olivat hieman suuremmat: 13 300 annoksella rokotettiin noin 4 000 lehmää.

Karjan kaikki lehmät rokotettava

Rokotteen hyödyistä ollaan monta mieltä. KMVETin numerossa 1/2014 esiteltiin lyhyesti virolaisella 500 lehmän tilalla tehtyä tutkimusta, jossa rokotteen ei todettu vaikuttavan utaretulehduksen esiintymiseen tutkitussa karjassa.

Rokotetta Suomessa markkinoivan Biofarm Oy:n toimitusjohtaja Mikko Koivu ei nielaise purematta näitä tutkimuspäätelmiä. Koivun mukaan rokotekoe oli huonosti järjestetty, kun saman karjan lehmistä osa rokotettiin ja osa jätettiin rokottamatta. Lisäksi kokeen 12 kuukautta on lyhyt aika ehkäisevän, koko karjan immunisointiin tähtäävän rokotteen tehon arvioimiseksi.

Startvac-rokotteen teho perustuu laumaimmuniteettiin. Laumaimmuniteetilla tarkoitetaan sitä, että kun riittävän suuri osa eläimistä on rokotettu, taudinaiheuttaja heikentyy niin paljon, etteivät rokottamatta jääneetkään eläimet sairastu. Esimerkiksi koirien penikkatauti on saatu kitkettyä Suomesta tällä tavoin.

”Startvac on ennaltaehkäisevä rokote, se ei ole lääke utaretulehdusten parantamiseksi. Jotta sen vaikutus olisi tehokas, tulee koko karja rokottaa infektiopaineen laskemiseksi. Se ei siis ole tarkoitettu vain ongelmalehmien hoitoon”, Koivu sanoo.

”Tuloksia ei valitettavasti näe heti, vaan johtopäätösten tekemiseen vaaditaan pidempiaikainen käyttö. Mutta jos karjanomistaja haluaa parempilaatuista maitoa, vähemmän ja helpompihoitoisia utare-tulehduksia sekä vähemmän lehmien poistoja utaretulehdusten vuoksi, rokotteen käytön tulisi olla itsestään selvää”.

”Valitettavasti monet eivät ehkä kehtaa alkaa rokottaa. Jos vaikka naapuri luulee, että meillä on ongelma. Tilanteen pitäisi olla päinvastoin, ja pitäisi ihmetellä, miksei naapuriin kelpaa rokottamisen tuoma hyöty”, Koivu painottaa.

Maksaa itsensä takaisin

Rokottaminen maksaa, mutta karjan terveydentilan parantuminen tuo säästöä. Lehmiä ei tarvitse ehkä poistaa utaretulehduksen vuoksi, lääkekuluja säästyy ja tuotannonmenetykset pienenevät.

”Karkeasti utaretulehduksen lääkehoidon kustannus Suomessa on noin 200 euroa tulehdusta kohti. Jos mukaan lasketaan ylimääräinen työ, maidon menetykset ja muut kustannukset, nousee summa jopa 600 euroon. Yhden lehmän rokottamisen lääkekustannus vuodessa on noin 25 euroa”, Koivu laskee.

”Satapäisessä karjassa rokottaminen maksaa siis vuodessa 2 500 euroa. Rokotekustannus tulee kuitattua jo muutaman tulehduksen ehkäisyllä. Brittitutkimusten mukaan Startvaciin käytetty euro tulee takaisin 1,6–3 -kertaisena.”

”Maidon laadun paraneminen tulee kaupan päälle. Ja on hyvä muistaa, että ne tulehdukset, jotka tulevat, ovat lievempiä ja helpompia hoitaa. Harva laskee omalle työlleen hintaa, mutta kaikki tietävät kyllä kuinka turhauttavia eristämiset, hoidot ja maidon pois heittäminen ovat”, Koivu sanoo.

Lievittää oireita

Suomalaisista eläinlääkäreistä vain pieni osa on edes kokeillut utaretulehdusrokotetta. Käyttäjien kokemukset ovat varovaisen positiivisia. Oikotie onneen Startvac ei ole.

”Rokote lieventää Staphylococcus aureuksen ja E. colin aiheuttamia tulehduksia, mutta ei kokonaan poista niitä”, sanoo eläinlääkäri Jerina Wallius. Hän on käyttänyt rokotetta neljällä tilalla, joista kaksi edelleen jatkaa rokottamista. Wallius sanoo aina olleensa innokas kokeilemaan uusia asioita, joten hän halusi sen vuoksi kokeilla myös Startvacia.

”Erityisesti ongelmatiloilla rokotteesta on hyötyä. Rokotteen avulla tilanne saadaan rauhoittumaan”, Wallius sanoo.

Hän korostaa kuitenkin, ettei rokote yksinään tee auvoiseksi, vaan sitä käytetään yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Näitä ovat esimerkiksi parempi hygienia, tiheä ja oikein suoritettu lypsy, lääkehoito, eristys ja sairaiden poisto.

Pöytyän kunnaneläinlääkäri Tarja Orava on samoilla linjoilla. Hän on käyttänyt rokotetta kahdella tilalla. Utaretulehduksia on tullut edelleen, mutta oireet ovat olleet lievempiä.

”Siinä mielessä rokote pitää sen, minkä lupaa”, Orava toteaa.

Rokotuskäynti yhdistetään yleensä nupoutus- tai hedelmällisyystarkastuskäyntiin. ”Terveydenhuoltoasiakkaillani rokotukset annetaan kerralla koko tilan eläimille. Käyn itse laittamassa rokotteen. Aikaa menee 100-päisessä karjassa hyvällä tiimillä tunnin verran”, Wallius sanoo.

”Pihatossa eläimet eivät aina viitsi edes nousta ylös kun rokotan. Rokote ei kirvele ja annos on niin pieni, etteivät lehmät edes huomaa kun rokote injisoidaan nopeasti lihakseen.”

Vähemmän poistoja

Pauliina Kavanderin emännöimällä 200 lypsylehmän tilalla Pöytyällä Startvac-rokotetta on käytetty 2,5 vuotta. Kaikki lehmät rokotetaan kolmen kuukauden välein.

”Oireet ovat lieventyneet. Aikaisemmin meillä oli ärhäköitä kolimastiitteja, joiden takia jouduttiin poistamaan 1–2 lehmää vuodessa. Sen jälkeen kun rokotukset aloitettiin, yhtään lehmää ei ole tarvinnut poistaa mastiittien takia. Ärhäkämmistä tulehduksista on selvitty tulehtuneen neljänneksen umpeuttamisella”, Kavander kertoo.

Rokote ei ole vähentänyt utaretulehdusten määrää eikä vaikuttanut merkittävästi solulukuihin. Kavanderin mielestä rokotetta ”ei voi ylistää”, mutta siitä on ollut selvää hyötyä.

”Jos tämänkokoisessa karjassa vältytään yhdenkin lehmän poistolta, rokottaminen kannattaa”, hän laskee.

Brittitutkimukset suotuisia

Rokotteen käytöstä on julkaistu vähän tutkimuksia. KMVETissä 1/2014 siteeratussa suomalais-virolaisessa tutkimuksessa ei rokotteen käytöstä saatu merkittävää hyötyä. Kaksi arvostetuissa brittilehdissä esiteltyä tutkimusta on päätynyt toiseen lopputulokseen.

Toisessa Iso-Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa oli yli 3 000 lehmää seitsemässä eri karjassa. Lehmät oli jaettu kolmeen ryhmään, joista yksi oli kontrolliryhmä, jota ei rokotettu. Toinen ryhmä rokotettiin valmistajan ohjeiden mukaan ja kolmas 90 päivän välein ensimmäisen rokotuksen jälkeen.

Utaretulehdusten määrä oli pienempi rokotetuissa ryhmissä kuin kontrolliryhmässä, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkittävä. Sen sijaan utaretulehdusten vakavuus väheni merkittävästi. Kummastakaan rokotetusta ryhmästä ei tarvinnut poistaa yhtään lehmää toksisten mastiittien vuoksi.

Toisessa 21 kuukautta kestäneessä brittitutkimuksessa oli mukana 809 lehmää yhteensä 1 156 lypsykauden ajan. Ensimmäisen koejakson aikana kaikki tiineet lehmät rokotettiin, kunnes noin puolet kaikista lehmistä oli rokotettu. Sen jälkeen lehmät sattumanvaraisesti joko rokotettiin tai jätettiin rokottamatta. Paranemisnopeus, uusien Staphylococcus aureuksen ja koagulaasinegatiivisten stafylokokkien aiheuttamien infektioiden määrä, yleisyys ja kesto mitattiin.

Yhdessä muiden tulehdusten torjunta- ja hoitotoimenpiteiden kanssa, rokote johti utaretulehdusten esiintymisen kohtalaiseen ja keston ja vaikeuden merkittävään vähenemiseen. Tulehduksia pystyttiin hoitamaan pienemmällä määrällä ja kapeakirjoisemmilla antibiooteilla. ◻

Lähteet:

www.qmms.co.uk

www.journalofdairyscience.org

Kirjoittaja on eläinlääkäri/KMVETin avustaja.