Pikkuvasikoille oma kuiva seosrehu

Vasikan kasvatuksessa on tärkeää tehdä siitä märehtijä. Lehmien rehuilla se voi olla työlästä, ja kestää pitkään. Usealla maitotilalla on nyt otettu käyttöön vasikoille oma seosrehu. Yksi ensimmäisistä kokeilijoista on Marjoniemen Maito, jossa menetelmästä on hyviä kokemuksia.

Rotevat ja kiiltäväkarvaiset vasikat mutustavat keltaista seosta Marjoniemen Maito Oy:n vasikkalassa. Oljenvärinen seos on Suomessa uudenlainen tapa ruokkia pikkuvasikat. Jotkut kutsuvat sitä vasikka-appeeksi, toiset vasikkamixiksi. Kyseessä on pikkuvasikoiden tarpeiden mukaan koostettu seosrehu.

Marjoniemellä Haapajärvellä seosta on tarjolla automaatissa ja vasikoiden omalla ruokintapöydällä. Kuivan rehun painikkeeksi ryhmäkarsinan vasikat imaisevat piimää automaatista.

Marjoniemen tilan kielenkäytössä rehu on mysliä, erotuksena lehmien appeesta eli seosrehusta. Varsinaisesta teollisesta vasikkamyslistä tämä rehu eroaa kuitenkin sen suhteen, että siinä on mukana myös karkea-rehu. Tässä menetelmässä se on olkea.

Idea tuotu Suomeen opintomatkalta

Idea vasikka-appeen käytöstä tuli Marjoniemille Keenanin seosrehuvaunuja myyvän Juha Alatalon kautta. Vasikkarehu on kehitetty Keenanin neuvonnassa Irlannissa, josta se tarttui mukaan maidontuottajaryhmän kanssa tehdyltä opintomatkalta.

Marjoniemillä oli rehun tekoon sopiva kalusto, ja saatuaan vielä vahvistusta reseptiikkaan neuvojaltaan, ProAgria Oulun Tiina Karlströmiltä he aloittivat kokeilun noin puolitoista vuotta sitten.

Irlannissa seos tehdään usein komponenteista. Koska pikkuvasikat tarvitsevat monipuolisempia valkuais- ja energialähteitä kuin lehmät, muun karjan perusraaka-aineita pitää täydentää soijalla ja maissilla.

Rehussa tarvittavan soijan ja maissin hankinta on Suomessa kuitenkin hankalaa, sillä meillä niitä ei ole markkinoilla vapaasti tarjolla. Siksi Marjoniemet päätyivät tilaamaan valmiin esiseoksen Suomen Rehulta.

Vasikoiden seosrehu on alusta lähtien toiminut ruokinnassa erittäin hyvin. Olemme olleet tyytyväisiä, Heli sanoo.

Piimäjuomaa ja kuivaa seosta

Vasikkaseosta annetaan vasikoille jo ensimmäisistä elinpäivistä lähtien yksilökarsinoihin, joissa sitä on tarjolla teräskulhoissa. Teräskulhoja Marjoniemet pitävät kätevämpinä ja kestävämpinä kuin muovisankoja. Ne sopivat sekä juottoon että kuivarehulle.

Yksilökarsinoista vasikat siirretään ryhmäkarsinoihin, joita Marjoniemien vasikkaosastossa on kolme kappaletta. Niissä kuivaa rehua on tarjolla vapaasti automaatista ja ruokintapöydällä. Syntymästään neljän kuukauden ikään saakka vasikat eivät juoman lisäksi tarvitse muuta kiinteää rehua.

Marjoniemen vasikoilla on vasikka-appeen lisäksi rajoitettu hapanjuotto, jossa raaka-aineina on noin puolet maitoa ja puolet jauheesta sekoitettua juomaa. Osuudet vaihtelevat sen mukaan, miten paljon lypsystä tulee eroteltavaa maitoa. Kumpikaan ei ole yksinään hyvä juoman raaka-aine hapanjuotossa, Heli sanoo..

Suositusten mukaan vasikat saavat kuivaa rehuseostaan 3–4 kuukauden ikään saakka. Tämä on osoittautunut hyväksi ohjeeksi, joskin Marjoniemellä sitä sovelletaan sen mukaan, miten pitkään vasikat ovat vasikkaosastossa. Joskus hiehonavetassa on ahdasta, ja vasikat joutuvat viipymään vasikkalassa tavallista pitempään.

Vasikkalajakson loppuvaiheessa tarjotaan lisäksi myös lehmien seosta, jotta vasikat tottuvat siihen. Totutus tehdään aina ennen hiehonavettaan siirtymistä, ettei vasikoille tule kahta ”elämänmuutosta” lyhyessä ajassa.

Käytännössä Marjoniemet ovat huomanneet, että vasikat syövät kuivaa seosta riittävästi, kun ne ovat vieroitusiässä. Siitä kertoo se, että kasvu on hyvä ja karva kiiltää eikä vieroitus tuota vaikeuksia.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 4/2017

Teksti ja kuvat Pirjo Mälkiä