Neulaton rokotus tuli suomalaissikaloihin
Ihmisten lääkinnässä on tunnettu neulaton injektio jo 1930-luvulla. Sikojen injektiotekniikoissa neulattomuuden kehittyminen on vienyt aikansa, koska perinteinen menetelmä on ollut halpa ja varsin käyttökelpoinen. Tutkimus ja laitekehitys ovat menneet eteenpäin, ja nyt on pystytty kehittämään rokotteita, jotka ihon dendriittisolujen ansiosta pystyvät muodostamaan rokotesuojan sioille.
Neulaton rokotus, IDAL, ottaa ensiaskeleitaan Suomessa. IDAL on lyhenne englanninkielisestä nimikkeestä IntraDermal Application of Liquids, ihonsisäinen nesteiden antaminen, vapaasti käännettynä. IDAL-laite on viranomaisten käsittelyssä määritelty nimikkeellä ”neulaton moniannosinjektiolaite”. Laite edellyttää, että siinä käytettävä rokote on valmistettu ihon sisäisesti käytettäväksi, ja on sopiva juuri tähän rokottimeen.
Euroopassa on myynnissä muun muassa porsasyskä-, PRRS- ja Aujezky-rokotteista sopivat tuotteet. Niille ei meillä ole (vielä) tarvetta ja niinpä ihonsisäinen rokottaminen voidaan aloittaa tällä hetkellä vain sirkoa vastaan.
Ihonsisäinen rokote on periaatteessa sama kuin vastaava perinteinen rokote, mutta sitä on muokattu niin, että annoskoko on vain 0,2 millilitraa tavanomaisen 2 millilitran sijaan.
Yhdessä pullossa on 100 annosta, myöhemmin markkinoille on odotettavissa 50 annoksen pullo. Ensimmäisen eron huomaa jääkaapissa: parin tuhannen rokotusannoksen satsi vie huomattavasti vähemmän tilaa.
Laite painaa kaksi kiloa, mutta onneksi se on hyvin tasapainotettu, ja muut kuin kaltaiseni konttorirotat laittavat sujuvasti menemään 600 annosta. Rokottimesta erottuvat päällepäin kahva, jossa on liipasin, pullo-teline ja injektori, josta rokote tuhahtaa ulos.
Rokottimen runko pitää sisällään sähkötoimisen moottorin. Sähkö saadaan akusta, joka on kätketty kahvaan. Yhdellä latauksella voidaan rokottaa noin 1 000 annosta. Laite on varustettu myös vara-akulla.
Moottori virittää jousitetun täyttömekanismin. Varsinainen injektio annetaan samalla turvamekanismilla kuin naulapyssyssä. Jotta rokoteannos voidaan laukaista, pitää kahvan liipaisimen olla alhaalla ja injektorin pitää painua kohdetta vasten eli porsaan selkään, kaulaan tai takajalkaan.
Annos tasaiseen pintaan
Injektiokohdan valintaan on useampia vaihtoehtoja kuin perinteisesti neulaa käytettäessä. Selkärangan molemmin puolin olevat pitkät lihakset ovat mukava tasainen pinta, joka luontevasti valikoituu rokotuskohdaksi. Kaula ja takajalat ovat liikkuvampia maaleja.
Mikäli injektori ei ole tasaisesti possua vasten, rokote voi ottaa ihosta vain kimmokkeen ja mennä harakoille.
IDAL on varustettu laskurilla, josta saa selville käytettyjen rokoteannosten määrän. Näyttöruutu puolestaan ilmaisee juoksevien possujen kuvalla, että rokotin on valmis käytettäväksi. Mikäli rokotin ei ole valmis toimimaan, se antaa tekstin ”no vaccine”, eikä annostele rokotetta.
Hifistelyä on mahdollisuus ottaa älypuhelimella käyttöön applikaatio, johon laite lähettää rokotustiedot. Kun saataisiin vielä sovellus, joka lähettäisi tiedot suoraan Sikavaan, silloin oltaisiin jo pitkällä.
Teksti ja kuvat: eläinlääkäri Katri Kaaro
Lue koko juttu KMVETin numerosta 6/2015.