Markkinavetoinen hyvinvointi on mahdollista myös Suomessa

haikkuja-3-MIKKO HAKANENSuomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto, SEY, otti tehtäväkseen sen, mistä pitkään on puhuttu, mutta toimeen tarttuvaa tahoa ei ole löytynyt: hyvinvointimerkintäjärjestelmän esiselvityksen. SEY:n projektipäällikkö kirjoittaa, miksi ja mitä hyvinvointimerkillä tavoitellaan?

Kuluttajien kasvava huoli eläinten hyvinvoinnista ja niiden pito-olosuhteista heijastuu auttamatta markkinoihin. Tämän voi havaita esimerkiksi siitä, että tuhannen miljoonan punnan liikevoittoa tekevä brittiläinen Sainsbury’s hyväksyy ketjuunsa myytäväksi vain muita kuin häkissä tuotettuja kananmunia.

Vastaavia linjauksia tulee jatkuvasti lisää, viimeisimpänä Unileverin omat hyvinvointistandardit alkutuotannolle. Tällaiset muutokset yritystoiminnassa ovat useimmiten kuluttajavaatimusten ja yritysvastuun kohtaamisesta seuraavaa markkinaälyä.

Kyselyissä kuluttaja haluaa lisää tietoa

EU:n kattavassa kyselyssä todettiin, että 57 prosenttia EU:n kansalaisista on valmiita maksamaan enemmän korkeamman hyvinvoinnin tuotteesta. Suomessa kuluttajien huoli eläinten pito-olosuhteista on seitsemässä vuodessa tuplaantunut 34 prosentista 62 prosenttiin kuluttajista.

Samaa vauhtia myös tyytymättömyys pakkausmerkintöjen riittämättömyyttä kohtaan on lisääntynyt. EU-25-kansalaistutkimukseen osallistuneista 55 prosenttia oli sitä mieltä, että eläinten hyvinvoinnista kertovaa tietoa on erittäin hankala löytää pakkauksista.

Briteistä jopa 87 prosenttia kokee, että eläinten hyvinvoinnista ei anneta tarpeeksi tietoa kuluttajille. Suomessa vastaavaa kartoitusta ei laajassa mittakaavassa ole toteutettu, mutta jo vuoden 2011 maa- ja metsätalousministeriön ruokastrategiaan on kirjattu, että ruokaketjun läpinäkyvyyttä tulee lisätä ruoan alkuperä-, tuotantotapa- ja vastuullisuusmerkinnöillä. Näin ollen aihe on vähintäänkin ajankohtainen.

Jo vuonna 2005 Eurobarometri osoitti, että pakkausmerkinnät ovat kuluttajille mieluisin tapa saada tietoa tuotteesta. MTT:n vuonna 2011 julkistamassa Lihantuotannon eettiset periaatteet -tutkimuksessa todettiin, että pakkausmerkinnöillä voidaan lisätä kuluttajan luottamusta elintarvikeketjun toimijoita kohtaan.

Enää ei ole tarpeellista pohtia, ovatko kuluttajat huolissaan, vaan kritiikki on siirtynyt kuluttajien todelliseen ostokäyttäytymiseen. Ostaako kuluttaja vaatimaansa hyvinvointituotetta?

Kananmunatuotanto on tällä hetkellä yksi harvoista tuotantomuodoista Suomessa, jossa kuluttaja voi valita neljästä pito-olosuhteista kertovasta vaihtoehdosta. Muualla kuin häkissä tuotettujen kananmunien osuus onkin kasvanut 20 prosentilla seitsemässä vuodessa.

Nyt kuluttaja voi ostaa myös pihattonavetasta tulevaa maitoa satsaamalla Juustoportin Vapaan lehmän maitoon. Maito ei ole tae ulkoilusta, vaan vapaasta liikkumisesta navetassa. Vastaavasti siis kuin vapaan kanan munat tulevat lattiakanalasta, eivätkä häkistä. Muista elintarvikkeista kuluttajalla on valittavanaan tavanomainen ja luomutuotanto, joiden tarjonta vaihtelee kaupasta riippuen.

Hyvinvointituotteiden myynti kasvussa

Varsinaista hyvinvointimerkintää ei Suomessa vielä ole. Muissa Euroopan maissa markkinat alkavat olla hyvin kyllästettyjä hyvinvointimerkinnöillä ja niiden markkinaosuus kasvaa jatkuvasti.

Lue koko juttu KMVETin numerosta 2/2015.

Kirjoittaja Essi Wallenius, on MMM, kotieläinten jalostustieteen maisteri, ja toimii useissa maatilojen vapaa-ehtoisten, hyvinvointia edistävien ohjelmien selvityshankkeissa muun muassa SEY:n merkintä-järjestelmäprojektin projektipäällikkönä.

KUVA: MIKKO HAKANEN