Jyrsijät ovat tautiriski: myrkyille haetaan nyt vaihtoehtoja

Jyrsijät ovat kotieläintilalla merkittävä tautiriski. Sen lisäksi ne tuhoavat laitteita, rakenteita ja rehuja. Siksi näistä haittaeläimistä kannattaa hankkiutua eroon. Myrkkyjen käyttöä jyrsijätorjunnassa halutaan kuitenkin vähentää.

Uudet biosidisäädökset ja viranomaisten suositukset pyrkivät ohjaamaan jyrsijätorjuntaa myrkyttömämpään suuntaan myös maatiloilla. Vaikka täysin myrkytön jyrsijätorjunta ei maataloudessa olisikaan mahdollista, on myrkkyjen rinnalle tai niitä osittain korvaamaan kehitetty laaja valikoima erilaisia muita torjuntamenetelmiä.

Mekaanisten loukkujen ja pyydysten, sähköloukkujen sekä jyrsijäkarkottimien lisäksi markkinoilla yleistyvät nyt myös erilaiset digitaaliset tai automaattiset jyrsijäntorjuntajärjestelmät.

Jyrsijätorjunta rutiiniksi

Bioturvallisuuden huomioiminen on tullut osaksi myös maatilojen arkipäivää ja jyrsijät tiedostetaan aiempaa paremmin yhdeksi bioturvallisuuden uhaksi. Jyrsijöistä päästään maaseutuympäristössä tuskin koskaan täysin eroon, koska sieltä helposti löytyvää ravintoa ja piilopaikkoja on mahdotonta täysin poistaa. Jyrsijätorjuntaan on kuitenkin maatiloilla suhtauduttava vakavasti ja otettava se mukaan yhdeksi tilalla järjestelmällisesti hoidettavaksi työksi.

Ammattimaiset jyrsijäntorjuntafirmat varmasti valtaavat alaa isoilla tiloilla, jotta tilalla työskentelevät saavat keskittyä omiin töihinsä. Niin viranomaiset kuin tuholaistorjunnan parissa työskentelevät painottavat ennaltaehkäisyn ja jatkuvan tilanteen seurannan tärkeyttä jyrsijäkannan aisoissa pitämiseksi.

Jyrsijätorjunta kehittyy näillä näkymin entistä myrkyttömämpään ja sähköisempään muotoon. Kaikissa menetelmissä on vaihtelevissa maatalousympäristön olosuhteissa haasteensa, mutta olettaa sopii, että tulevaisuudessa myös jyrsijäntorjuntalaitteissa ja järjestelmissä tapahtuu kehitystä.

Kissat, perinteiset loukut ja myrkyt pitävät todennäköisesti pintansa yhtenä torjuntatapana, mutta jyrsijätorjunnan on myös kehityttävä maatilojen mukana. Kustannustehokkuus ja laitteiden toimivuus nousevat tulevaisuuden jyrsijätorjunnassa tärkeiksi tekijöiksi. Riippumatta siitä, vastaako torjunnasta tilanväki tai ammattimainen jyrsijätorjuja.

Osa jyrsijämyrkyistä poistuu vähitellen käytöstä

Kasvinsuojeluainemarkkinoilla viljelijöitä ovat hämmentäneet aineiden tiuhaan muuttuvat tuotenimet ja hyväksynnät. Onko myös jyrsijämyrkkyjen markkinoilla mahdollista, että maatilojen varastoista tai kirjanpidosta löytyy valmisteita, joita ei kevään uusitun hyväksyntämenettelyn jälkeen saisi enää käyttää?

“Jyrsijämyrkkyvalmisteiden käytön loppumisessa on otettava huomioon kaksi asiaa”, ylitarkastaja Sanna Koivisto Tukesista toteaa.

“Ensinnäkin, jos maanviljelijällä on kasvinsuojelututkinto tai peräti tuholaistorjujan tutkinto, hänet katsotaan ammattilaiseksi jyrsijämyrkyn käytön suhteen ja hän saa käyttää ammattikäyttöön rajoitettuja valmisteita. Jos tutkintoa ei ole, hänet katsotaan kuluttajaksi.”

Toinen asia on CLP-asetuksen mukainen lisääntymisvaaraluokitus.

“Luokituksen tehoainepitoisuusraja on 30 mg/kg. Kuluttajavalmisteiden pitoisuus on oltava alle 30 mg/kg, jolloin niille ei tule lisääntymisvaaraluokitusta. Ammattikäyttövalmisteissa saa olla suurempi pitoisuus ja niihin tulee lisääntymisvaaraluokitus.”

Helmikuun lopussa 2018 päättyi siirtymäaika, jolloin jyrsijämyrkkyjä sai myydä vanhoilla merkinnöillä.

Mikäli valmisteita ei merkitty uudelleen, eli lisätty niihin lisääntymisvaaraluokitus- sekä vain ammattikäyttö -merkintä, valmisteita sai käyttää elokuun loppuun. Jos valmisteet on merkitty uudelleen, niiden myyntiä saa jatkaa ammattilaisille siihen asti, kuin biosidirekisterissä on ilmoitettu. Kaikissa ennen 28.2.2018 markkinoilla olleissa valmisteissa pitoisuus on ollut 50 mg/kg tai enemmän eli näitä valmisteita eivät kuluttajat ole saaneet käyttää elokuun jälkeen. Alfakloraloosi-valmisteita, jotka eivät ole antikoagulantteja ja joita lisääntymisvaaraluokitus tai ammattikäyttörajoitus ei koske, saavat siis edelleen myös kuluttajat käyttää.

Tukesin ylläpitämästä biosidirekisteristä löytyvät kunkin valmisteen kohdalta sen mahdolliset hyväksymisen rajoitukset eli miten pitkään valmistetta saa käyttää vanhalla lupanumerolla.

 

Lue koko juttu KMVETin numerosta 5/2018

Teksti ja kuvat: Anne Nieminen