Eläintaudit huolettavat Yhdysvalloissakin

Yhdysvalloissa matkaava karjaväki saa hämmästellä paitsi lukumääräisesti valtavan kokoisia, runsastuottoisia karjoja, myös suomalaisittain ajatellen ajoittain suurpiirteistä suhtautumista tarttuviin tauteihin. Huippukarjoja esitellään ympäri maailmaa tuleville mahdollisille eläinaineksen ostajille melko vähin varotoimin. Viranomaisilla on kuitenkin kattava järjestelmä eläintautien varalta.

Wisconsinilaisen tilan pihalla, karjasuojissa ja lypsyasemalla parveilee monikansallinen vierailijoiden joukko. Matkalaisia on EU-maista, Kiinasta, Etelä-Koreasta, Pakistanista, Intiasta ja ehkä muualtakin. Kaikilla on kertakäyttöiset jalkasuojat, muuten asu on vapaa.

Vaikka kyse on karja-alan ammattilaisista, jotkut haluavat tuntea amerikkalaisen lehmän kielen lipaisun. Osa tunnustelee lantakäytävällä seisten ensin täysiä utareita ja kuvauttaa sitten itsensä pöydälle ajetun rehun päällä.

Suomalaiselle näky on ihmeellinen. On pakko kysyä isännältä, mitä mieltä hän on tarttuvien tautien uhkasta. Huolestuttaako häntä karjansa puolesta?

”Ehkä noin kaksi prosenttia lehmistämme kantaa paratuberkuloosia, mutta emme ole mitenkään huolissamme tilanteesta. Myös vierailijat ovat tervetulleita tutustumaan tilaamme,” sanoo  Eric Wetzel Pebble Knollsin tilalta.

Pebble Knollsin tila sijaitsee Brandonissa, Wisconsinin maito-osavaltiossa. Hän ei toista enää vierailijoille aluksi esitettyä toivetta olla koskematta eläimiin.

Eric Wetzel pitää 600 lypsävän holstein-karjaa yhdessä vaimonsa Daniellen ja vanhempiensa Richard ja Gail Wetzelin kanssa.

Wetzelit hankkivat tilan vuonna 2000. Alussa eläimiä ostettiin useasta paikasta.

Silloin karjaa vaivasivat hengitystietulehdukset. Muuten on selvitty vakavammilta oireilta, eikä eläimiä esimerkiksi ole poistettu tautiepäilyjen takia.

Kasvatusta usealla tilalla

Noin 14 000 lypsylehmän Double A Dairy -tila Idahossa on yksi seitsemästä Aardeman perheen omistamasta lypsykarjatilasta.

Sairaille ja poikiville on erillinen rakennus, jossa myös syntyneet vasikat hoidetaan ensimmäisen vuorokauden ajan. Juomattomat tai muuten heikommat vasikat jäävät erityishoitoon sairasosaston yhteiskarsinoihin. Muut vasikat kuljetetaan pikaisesti erilliseen vasikkakasvattamoon. Lypsykarjatiloilta tulevat vasikat ja hiehot kasvatetaan kahdella siihen erikoistuneella tilalla.

Vierailijoiden sallitaan poistuvan bussista vain toimistorakennuksen ja sairaalan edessä. Bussi sen sijaan kiertelee rehuvarastojen, lantasäiliöiden ja kaukaisimpienkin tarhojen kautta.

Yksi navetta katsotaan bussissa istuen. Kun auto etenee hitaasti ruokintapöytää pitkin hämärän navetan läpi, tilan työnjohtaja selvittää muun muassa eläinten terveystilannetta.

Työnjohtaja kertoo, että heidän tilakokonaisuudessaan pyritään siihen, että taudinkantajalehmät poistetaan nopeasti. He haluavat pitää uudehkot eläintilat ja karjan niin puhtaina taudeista kuin mahdollista. Osa tautien vastustuksesta toteutuu, kun vasikat siirretään kokonaan toiselle tilalle kasvamaan.

Tilalla työskentelee kokoaikaisesti yksi eläinlääkäri ja osa-aikaisesti toinen. Sairaalassa hoidetaan eniten utaretulehduksia, ontumisia ja vahinkojen vammauttamia eläimiä.

Yleisimmin utaretulehduksia aiheuttavat streptokokki-tartunnat. Jo hoidetut, varoajalla lypsettävät ovat muiden lehmien mukana. Hoidetut eläimet merkitään numeromerkinnöillä, joista selviää aika lääkityksen päättymisestä.

Poikivat lehmät tuodaan poikimatilaan vasta, kun poikimisen alku huomataan. Poikineet lehmät ovat valmiit siirtymään muiden lehmien joukkoon, kun niiltä on lypsetty riittävästi ternimaitoa vasikan tarpeisiin.

Ennakoivaa tai yli minimitarpeen lääkitystä ei haluta antaa. Työnjohtajan mukaan tämä on eniten kustannuskysymys.

Viranomaiset valmiina

Tiloilla voidaan suhtautua joihinkin tilanteisiin varsin huolettomalta vaikuttavalla tavalla, mutta Yhdysvaltojen viranomaiset katsovat, että eläintaudit ovat yksi kotieläintalouden suurimmista uhista. Tautien ennaltaehkäisyn sanotaan olevan avainasemassa.

Maatalousministeriö USDA (United States Department of Agriculture) toimii yhteistyössä alaisensa hallinnon ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa muun muassa lukuisien eläinterveyteen kytkeytyvien ohjelmien avulla. Pelkästään nautojen terveyttä seurataan ainakin viiden eri järjestelmän kautta.

Ministeriö kantaa vastuun siitä, että maalla on kattava, koordinoitu ja eri järjestelmiin integroitu eläinten terveyden valvontajärjestelmä. Valvovana tahona toimii ministeriön alainen tarkastuslaitos APHIS (Animal and Plant Health Inspection Service).

Kansallinen ruoka- ja maatalousinstituutti NIFA on painottanut viime aikojen kansainvälistenkin kokemusten osoittaneen, miten eläintaudit voivat ratkaisevasti vaikuttaa elintarvikkeiden tarjontaan, ihmisten terveyteen ja kansantalouteen.

Pakollisia ja vapaaehtoisia toimia

Maailman eläintautijärjestön, OIE:n listauksen mukaan Yhdysvalloissa esiintyi vuonna 2012 seitsemää nautojen tarttuvaa, ilmoitusvelvollista tautia. Viittä ilmoitusvelvollista tautia ei ole koskaan esiintynyt, ja muutamia on esiintynyt, mutta ne on saatu hallintaan. Lisäksi Bse:tä on yksittäisesti tavattu epätyypillisenä.

Useilla eläinlajeilla tavattavista ilmoitusvelvollisista taudeista Yhdysvalloissa esiintyi tuoreimman tiedon mukaan 14 eri tautia. Kahta tautia epäillään esiintyvän, ja maan katsotaan olevan vapaa kymmenestä ilmoitusvelvollisesta taudista. Esimerkiksi suu- ja sorkkatautia on ollut viimeksi 1929.

Nautojen ja sikojen bruselloosia eli luomistautia esiintyy, mutta lampaiden ja vuohien tautimuotoa on tavattu viimeksi 1999. Nautojen bruselloosin yksi varma tartuntapiste ovat Yellowstonen kansallispuiston ja sen ympäristön biisonit, lisäksi myös lähialueen lihakarjoista ainakin kolmelta tilalta on poistettu eläimiä tarttuvan luomistaudin takia.

Paratuberkuloosia eli Johnen tautia on laajasti. Se kuuluu vapaaehtoisen vastustusohjelman piiriin.

www.usda.gov, www.aphis.usda.gov, www.oie.int

Teksti: Maija Kyrö, Wisconsin, Yhdysvallat

Kirjoittaja on agronomi, MMM, vapaa toimittaja ja KMVETin avustaja.